Kippistä kohtuudella -kampanja kannustaa miettimään omaa alkoholinkäyttöään

1.5.2024

Jopa puolet aivovammoista syntyy alkoholin vaikutuksen alaisena. Valtaosa humalassa vammautuneista on niin sanottuja kohtuukäyttäjiä. Humalassa olleessaan aivovamman saanut Kari-Pekka Rauhala ei kuulunut kohtuudella kippistäviin. Omien sanojensa mukaan hän oli tuolloin puliukkoasteella.

Kari-Pekka Rauhalan lapsuus ja nuoruus olivat rankkoja.

– Turrutin tunteeni alkoholiin. 90-luvulla join kuin sieni ja kännireissujeni päätteeksi ryvin omissa eritteissäni. Elämäni ei todellakaan ollut kaksista.

Hän raitistui toviksi 90-luvulla, mutta ratkesi uudelleen perheessä sattuneen tragedian seurauksena. Sitten tuli elokuinen yö vuonna 2001.

– Tuona yönä sain aivovamman Nokialla grillin edessä. Olin lyönyt takaraivoni rotvallin reunaan, josta minut on nostettu tajuttomana ambulanssiin. Vereni alkoholipitoisuus oli 1,7 promillea. Ikää minulla oli tuolloin 36 vuotta.

Miehen saamien vammojen perusteella oletetaan, että Kari-Pekka vammautui pahoinpitelyn seurauksena. Ketään ei kuitenkaan ole koskaan saatu asiasta kiinni, eikä hän itse muista mitään tapahtuneesta eikä koko syksystä 2001.

Viinan himo oli niin voimakas, että Kari-Pekka karkasi sairaalasta.

– Olin mennyt Nokialle ravintolaan taksilla. Ylläni oli sairaalapaita ja päässäni turbaani. Koska vaatteeni ja rahapussini olivat ties missä, ryyppykaverit maksoivat taksini ja alkoivat tarjota viinapaukkuja.

Myöhemmin silloinen naisystävä tuli Kari-Pekan asuntoon huoltomiehen kanssa. Kari-Pekka makasi oksennuksen keskellä kovien kipujen kourissa. Karkureissun vuoksi hänen päänsä kuvattiin vasta neljän vuorokauden kuluttua oletetusta pahoinpitelystä. Magneettikuvissa näkyi selkeät aivovammalöydökset.

Vuonna 2002 Kari-Pekka raitistui. Tämän vuoden maaliskuussa tuli täyteen 22 vuotta täysin raittiina. Elämä on muuttunut kaikilta osin paremmaksi. Hän kuvailee olevansa ihmisenä tasaisempi, urheiluharrastukset ovat tulleet osaksi elämää, tupakka on jäänyt ja rinnalle on löytynyt aviovaimo.

– Elämäni on kaikin tavoin parempaa kuin ryyppyvuosinani. Tapaan sanoa, että aikaisemmin en riittänyt itselleni, vaan hain viinasta unohdusta ja egolleni pönkittäjää. Nyt en tarvitse mitään ylimääräistä. Minä riitän itselleni juuri sellaisena kuin olen.

Katse omaan alkoholinkäyttöön

Hyvästä seurasta ja juhlista nauttiminen on osa aikuisen ihmisen mielekästä elämää.  Omaa alkoholinkäyttöä on kuitenkin välillä hyvä miettiä kriittisesti: muistanko juhliessa syödä riittävästi ja juoda vettä? Entä voisinko välillä nauttia alkoholittomista juomista alkoholin sijaan?

Alkoholin käytön vähentäminen kohentaa pitkällä aikavälillä omaa terveyttä ja laskee tapaturmariskiä: jopa puolet aivovammoista syntyy alkoholin vaikutuksen alaisena. Valtaosa humalassa vammautuneista on niin sanottuja kohtuukäyttäjiä.

– Vain pieni osa alkoholin käytön yhteydessä tulleista aivovammoista liittyy päihteiden ongelmakäyttöön. Vaikka noin puolet aivovammoista syntyykin huppelissa olleille, suurin osa näistä – jopa 78 % – sattuu toisinaan humalahakuisesti juoville ihmisille eikä alkoholin ongelmakäyttäjille, toteaa Aivovammaliitto ry:n toiminnanjohtaja Päivi Puhakka.

Suomalaiset juovat alkoholia tyypillisimmin viikonloppuna ja juhlapyhinä. Erityisesti lauantai-iltaisin lasin ääressä on noin 840 000 suomalaista. Juhannus, vappu ja uudenvuodenaatto ovat maineeltaankin kosteita juhlia.

– Vaikka selvälläkin päällä voi sattua, niin on hyvä muistaa, että jo kaksi annosta alkoholia hidastaa merkittävästi koordinaatiokykyä, tasapainoa, kehon hienomotoriikkaa ja reaktioaikoja. Eli loukkaantumis- ja tapaturmariski kasvaa merkittävästi, sanoo asiantuntija Heli Vaija Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä.

Humalassa harkintakyky heikkenee ja impulsiivisuus ja riskinotto lisääntyvät: 0,6 promillen päihtymyksessä tapaturmariski lisääntyy. Kun ihminen on noin promillen humalassa, suorituskyky heikkenee ja tapaturmariski kasvaa jo selvästi. Promille ylittyy 80-kiloisella naisella neljästä annoksesta ja 80-kiloisella miehellä viidestä annoksesta – eli viidestä lasillista viiniä tai viidestä oluesta.

–  Ikäihmisillä alkoholi vaikuttaa vieläkin nopeammin, eli ikäihmiset eivät tarvitse edes tuota määrää, Puhakka sanoo.

Päihteiden aiheuttamaa tapaturmariskiä voi ehkäistä ja vähentää muun muassa humalahakuisen juomisen vähentämisellä. Riskialtista juomista voi välttää vaihtamalla alkoholin esimerkiksi herkullisiin mocktaileihin ja muihin alkoholittomiin juomiin. Jos kuitenkin juo alkoholia, on hyvä muistaa juoda aina välillä pelkkää vettä.

– Pitää muistaa, että juhlinta ja hauskanpito ovat tärkeitä mielen hyvinvoinnille. Käyttämällä alkoholia kohtuudella tai juhlimalla kokonaan ilman alkoholia juhlatunnelma pysyy helpommin myönteisenä, Vaija muistuttaa.

Artikkelin on kirjoittanut Aivovammaliitto ry:n päätoimittaja ja viestintävastaava Pia Kilpeläinen.