Muistiturvallinen ja esteetön ympäristö

1.4.2025

Suuri osa tapaturmista ja kaatumisista sattuu kotona. Muistisairaudet ovat eteneviä neurologisia sairauksia, jotka lisäävät kaatumis- ja tapaturmariskiä. Sairauden aiheuttamat toiminta- ja liikkumiskyvyn muutokset voivat johtaa siihen, että muistisairaat henkilöt viettävät suurimman osan ajastaan kotona. Siksi kotiympäristön on tärkeää tukea aktiivisuutta ja tarjota sekä fyysistä että emotionaalista turvallisuutta.

Muistisairauksien vaikutukset arkeen ja asumiseen

Muistisairaudet vaikuttavat yksilöllisesti muun muassa muistiin, kommunikointiin, loogiseen ajatteluun sekä liikkumis- ja toimintakykyyn. Lisäksi ne voivat heikentää kykyä tulkita ympäristön aistiärsykkeitä. Nämä muutokset yhdessä tilan, ajan ja esineiden hahmottamisen vaikeuksien kanssa voivat lisätä tapaturmien riskiä, kuten törmäyksiä, kaatumisia ja putoamisia tutussakin ympäristössä.

Koska muistisairauksien oireet pahenevat vähitellen, kodin turvallisuuteen ja asumiseen liittyviä asioita kannattaa pohtia jo sairauden alkuvaiheessa. Ennakointi tukee turvallisuutta sairauden edetessä ja toimintakyvyn muuttuessa. On myös tärkeää tunnistaa merkit, jotka viittaavat siihen, ettei nykyinen asumisympäristö enää vastaa muistisairaan tarpeita tai edistä turvallisuutta ja tapaturmien ehkäisyä.

Omatoimisuuden tukeminen ylläpitää toimintakykyä

Muistisairauksiin usein liittyvän aloitekyvyn heikkeneminen lisää usein myös paikallaanoloa, kuten istumista tai makaamista. Vähentynyt aktiivisuus taas heikentää muun muassa lihasvoimaa ja tasapainoa sekä lisää kaatumisvaaraa. Aktiivisuutta ja omatoimisuutta voi tukea selkeällä, helposti hahmotettavalla ja yksilöllisiä tarpeita varten suunnitellulla muistiystävällisellä kotiympäristöllä. Myös harrastukset ja sosiaaliset suhteet ylläpitävät toimintakykyä, joten on tärkeää huomioida turvallinen ulospääsy sekä ulkona liikkumisen turvallisuus.

Sairauden edetessä muistisairaat henkilöt tarvitsevat yhä enemmän läheisten tukea ja kannustusta. Läheinen on merkittävässä roolissa myös esimerkiksi kaatumisia ehkäisevien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hyvin suunnitellut yksilölliset ja turvallisuutta parantavat ratkaisut voivat lykätä tarvetta muuttaa tuetumpaan asumispalveluun ja samalla helpottaa läheisten vastuuta sairastuneen hyvinvoinnista.

Konkreettisia vinkkejä muistiystävälliseen kotiin

• Korjaa kaatumis- ja kompastumisvaara, esim. huonekalut, sähköjohdot, matot ja kynnykset ja pohtikaa yhdessä apuvälineiden ja tukikahvojen tarpeellisuus ja paikat.
• Selkeät kontrastit, värit seinissä, lattioissa ja huonekaluissa sekä riittävä ja tasainen valaistus, erityisesti öisillä kulkureiteillä auttavat hahmottamisessa, värikontrastit esimerkiksi suihkuhanoissa tai WC-istuimen kannessa helpottavat pesu- ja Wc-tiloissa toimimista.
• Päälle unohtunut liesi tai liedelle unohtunut kattila ovat paloturvallisuusriski. Liesivahti tai ajastimella varustettu liesi tukee omatoimisuutta ja turvallista ruoanlaittoa.
• Käyttötavarat, kuten astiat ja ruoanlaittovälineet kannattaa sijoittaa matalalle ja kaappien sisällöt merkitä selkeästi. Kuvalliset ohjeet auttavat esimerkiksi kahvinkeitossa. Selkeät merkinnät (sisältö, ohje, päivämäärä) ruoka- ja lääkepakkaukissa ehkäisevät myrkytyksiä.
• Kellot ja kalenterit auttavat orientoitumaan aikaan. Muistilaput tukevat päivittäisiä rutiineja ja muistuttavat esimerkiksi avaimista ulko-ovessa.
• Yksi, vuodenaikaan soveltuva vaatetus ja kengät eteisessä helpottavat oikeanlaisen ulkovaatetuksen pukemisessa sekä tuntomerkkien antamista eksymistilanteissa.
• GPS-laitteet ehkäisevät eksymistä, mutta niiden käytöstä tulee sopia yhdessä, sillä käytölle tulee olla muistisairaan henkilön oma suostumus.
• Erilaisissa asumispalveluissa turvallisuutta tuovat tutut esineet, valokuvat ja huonekalut. Huomioi, että vilkkuvat hälytysvalot ja kovat hälytysäänet voivat aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta.

Yhteisön tuki ja turvallinen asuminen

Muistisairauden edetessä henkilön kyky arvioida asumisen turvallisuutta voi heiketä. Tällöin arvioinnissa tarvitaan usein läheisten tai esimerkiksi hyvinvointialueen toimintaterapeutin tai fysioterapeutin tekemää arviota kodin muutostöistä ja apuvälineistä.

Kaikissa kodin muutostöiden suunnittelussa on tärkeä kuulla myös muistisairaan henkilön oma mielipide, sillä yllättävät muutokset voivat lisätä hämmennystä tai heikentää omatoimisuutta ja turvallisuutta. Apuvälineisiin tutustuminen ja niiden käytön opastus kannattaa aloittaa ajoissa, ennen kuin muistisairaus aiheuttaa muutoksia henkilön oppimiskykyyn.

Myös naapurit ja taloyhtiöt voivat tukea muistisairaan henkilön turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Ymmärrystä muistisairauksista lisätään keskustelemalla asioista avoimesti ja kohtaamalla sairastuneet kunnioittavasti ja ymmärtävästi. Jos herää huoli muistisairaan naapurin hyvinvoinnista, voi tehdä huoli-ilmoituksen oman hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Asumisen ennakointi ja turvallisuus

Hyödynnä sivuston vinkkejä juuri omaan tilanteeseen ja tarpeisiin.

Muistisairauden edetessä ja ikääntyessä toimintakyky muuttuu ja vaikuttaa asumistarpeisiin. On tärkeää arvioida asuinympäristöä ja miettiä, onko nykyinen koti sopiva pitkäaikaiseen ja turvalliseen asumiseen tulevaisuudessa.

Muistisairas ihminen voi sairautensa eri vaiheissa kohdata erilaisia turvallisuusriskejä. Huolimatta toimintakyvyn muutoksista, kodin ja ympäristön turvallisuutta voidaan lisätä niin, että muistisairas ihminen pystyy elämään mahdollisimman itsenäistä elämää.

Muuta lisämateriaalia

• Kotitapaturma.fi: Tarkistuslistan avulla tarkistat kotisi vaaranpaikat – Kotitapaturma.fi
• Terveyskylä (verkkosivu): Milloin kotoa muuttaminen on ajankohtaista muistisairaalle?
• Vanhustyönkeskusliitto (pdf): Kodin-turvallisuuden-tarkistuslista_2020_FINAL.pdf

Teksti: Tanja Kulmala, asiantuntija, Muistiliitto