Talvimökillä ei parane elellä pellit kiinni

Mökkiasumisesta on tullut monille aiempaa enemmän ympärivuotista ihanuutta. Talvimökki ei ole aivan samanlainen kuin kesämökki. Tulisijojen lämmittäminen niin itse huvilassa kuin saunassakin vaatii enemmän ajatuksia ja kärsivällisyyttä kuin kesällä. Tunnelmavalaiseminen kynttilöin edellyttää valvovaa silmää. Ajattelu, kärsivällisyys ja valvonta ovat asioita, joita alkoholi tuppaa mutkistamaan.

Talvinen maisema, jossa punainen saunamökki

Kuvat: Riitta-Liisa & Pasi Karhunen

Mökin lämmitys talvisin

Kaikkihan sen tietävät, että tulisijaan sytytetään tuli sillä tavalla, että ensin avataan pellit ja sitten sytytetään valkea. Talvimökilläpä asia ei ole aivan niin yksinkertainen. Jos mökin lämpötila on pyörinyt viikkokausia nollan hujakoissa, myös tulisijojen hormit ovat jäähtyneet.

Äkillinen kova lämmittäminen saattaa aiheuttaa halkeamia joko itse tulisijaan tai hormeihin. Halkeamista tuli saattaa karata paikkoihin, joihin sitä ei kaivata. Voi syttyä tulipalo. Ja vaikka paloa ei syttyisikään, nuohooja seuraavalla kerralla käydessään laittaa tulisijan käyttökieltoon, kunnes se on korjattu.

Osa-aikaisessa käytössä olevat tulisijat ja hormit nuohoutetaan vähintään kolmen vuoden välein. Jos mökki on ympärivuotisessa käytössä, ei ole yhtään pöllömpi ajatus kutsua nuohooja useamminkin.

Kaikki elävä tuli, niin takat, kiukaat kuin kynttilätkin tarvitsevat jatkuvaa valvontaa. Myös elävän tulen käytössä korostuu se oleellinen seikka, että useimmiten tulipalon syttymisen tai syttymättömyyden taustalla on ihmisen toiminta: valvonta ja fundeeraus.

Ken vois liekit sammuttaa?

Joskus hyvistä käytännöistä huolimatta tuli pääsee irti. Silloin harjoiteltu toiminta on tarpeen. Jokaisessa tilassa, jossa nukutaan, on syytä olla toimivat palovaroittimet. Jos varoittimet paristoineen ovat värjötelleet pitkän syksyn kylmissään mökillä, niiden toiminta kannattaa testata painamalla testinappulasta. Fiksu napaa varaparistot mukaan jo mökkimatkalla.

Alkusammutustaidot korostuvat mökillä. Palokunnan saapuminen saattaa kestää maaseudulla huomattavasti kauemmin kuin kaupungissa. Siksi tuli on hyvä pystyä sammuttamaan itse. Käsisammutin, sammutuspeite ja sammutustaito kuuluvat jokaisen mökkieläjän perustaitoihin.

Poistumismahdollisuudet mökin eri tiloista kannattaa opettaa myös mökkivieraille.

Tipaton tammikuu on turvallinen tammikuu

Pelastustoimen tilastot kertovat, että alkoholi ei paranna paloturvallisuutta. Tulipaloissa kuolleista valtaosa on ollut päihteiden vaikutuksen alaisena. Ja vaikka ei kuolisikaan tulipalossa, vammautuminen ja taloudelliset vahingot voivat aiheuttaa niin fyysistä kuin taloudellistakin tuskaa. Vakuutusyhtiökin saattaa suhtautua hutikassa poltetun mökin korvausasioihin nihkeästi.

Paras tulipalo on se, joka ei koskaan syty. Eikä se yleensä syty, kun on suunnitellut, kuinka mökkiasumisen riskit minimoidaan. On tärkeää, että mökillä ei olla pellit kiinni, ei tulisija eikä sen lämmittäjä. Mikä olisikaan parempaa turvallisen talvimökkeilyn treenausaikaa kuin Tipaton tammikuu.

Kirjoittaja:
Juha Hassila Turvallisuusviestinnän asiantuntija Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Voitko hyödyntää tämä sivun tietoja?

Anna palautetta

Tällä lomakkeella voit antaa meille palautetta.

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Sinua voisi kiinnostaa myös

© Kotitapaturma.fi