Tieto lisää turvallisia käytäntöjä

Kansainvälisen työturvallisuuspäivän 28.4. vietto keskittyy tänä vuonna tiedon hyödyntämiseen työturvallisuustyössä. Työturvallisuuskeskus viettää päivää teemalla ”Tiedosta turvaa”, joka perustuu Kansainvälisen työjärjestön ILOn päivälle antamaan teemaan ”Optimize the Collection and Use of OSH (Occupational Safety and Health) Data”.

Ennakointi estää tapaturmia

Työnantaja vastaa siitä, että työpaikka on turvallinen ja terveellinen työntekijöille. Tätä varten työnantajan on oltava selvillä työpaikan vaara- ja haittatekijöistä ja niiden hallinnasta. Vaarojen tunnistamisen lisäksi on tärkeää, että työpaikalla on toimintatapa turvallisuushavaintoihin ja vaaratilanneilmoituksiin.

Esimerkiksi rakennusalan työpaikoilla tehdään paljon turvallisuushavaintoja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuka tahansa työntekijä voi ilmoittaa havaitsemistaan mahdollisista vaaran paikoista tai toimintatavoista, jotka voivat johtaa tapaturmiin.

Yksinkertaisimmillaan havainnot voidaan kirjata paperilapulle. Joskus käytetään esimerkiksi mobiilisovelluksia. Tärkeintä on löytää omalle työpaikalle sopiva menettely.

”Turvallisuushavainnot ovat ennakoivaa turvallisuustyötä työpaikoilla”, kertoo rakennusalan työturvallisuuden asiantuntija Henri Litmanen Työturvallisuuskeskuksesta.

Tietoa kannattaa hyödyntää

Ennakoiva tiedon kerääminen ja hyödyntäminen vähentävät sellaisten vaaratilanteiden syntyä, jotka johtavat työtapaturmiin. Olennaista on, että tieto havainnoista saadaan eteenpäin, havainnot käsitellään ja niiden pohjalta ryhdytään toimiin.

”Parasta on, jos havainnon tekijä voi itse korjata turvallisuuspuutteen. Jos se ei ole mahdollista, pitää havainnosta ilmoittaa työnjohdolle”, sanoo Litmanen.

Litmasen mukaan monessa yrityksessä tehdään kiitettävästi turvallisuushavaintoja, mutta tiedon hyödyntämisessä voi olla kehittämistä.

”On myös tärkeää, että turvallisuushavaintojen tekijä saa palautetta havainnoistaan ja havaintoja pidetään tärkeinä. Näin voidaan varmistaa, että havaintojen tekemisestä tulee pysyvä toimintatapa.”

Rakennusalalla haasteita tuo myös se, että turvallisuushavaintoja pitäisi saada myös alihankkijoilta.

Turvallisuushavainnot voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia. Suoranaisia lähetä piti -tilanteita Litmanen pitää viimeisenä varoituksena.

Pelkät turvallisuushavainnot eivät yksin Litmasen mukaan riitä, kun tavoitellaan turvallisempaa työpaikkaa. Turvallisuushavaintojen tekeminen ja niiden käsittely ovat kuitenkin osa ennakoivaa turvallisuuden edistämistä ja turvallisuuskulttuuria. Tietoa turvallisuudesta saadaan myös muilla tavoilla ja työpaikat voivat hyödyntää asiassa muun muassa työterveyshuollon asiantuntemusta.

”Ennakoivassa turvallisuuden eteen tehtävässä työssä toimiin ei ryhdytä vasta tapaturman sattuessa. Kehittyneissä organisaatioissa suurin osa turvallisuuden eteen tehtävästä työstä on ennakoivaa”, sanoo Litmanen.

Tieto lisää turvallisuutta myös kotona

Työpaikkojen ennakoivasta turvallisuuskulttuurista ja -käytännöistä voi ottaa oppia myös koteihin. Myös kotona turvallisuuteen pitää kiinnittää huomiota vaarat ennakoiden ja miettiä turvallisuutta ennen kuin vahinkoja ehtii sattua. Sitä varten kotonakin pitää olla selvillä, mikä voi aiheuttaa tapaturmia ja vaaratilanteita.

Kodin turvallisuuden tarkistuksen voi aloittaa vaikka tekemällä yhteisen turvallisuuskävelyn perheen kesken. Apuna voi käyttää kotitapaturma.fi –sivulta löytyvää kodin turvallisuustestiä. Jos kotona havaitsee turvallisuuteen liittyviä puutteita, voi myös ensisijaisesti itse korjata tilanteen tai tarvittaessa ottaa yhteyttä esimerkiksi isännöitsijään. Havainnot voi kirjoittaa vaikka jääkaapin oveen lapulle. Tärkeää on, että puutteet korjataan heti kun ne havaitaan. Näin havainnot eivät pääsisi arjen kiireessä unohtumaan.

Kotona turvallisuuteen voi vaikuttaa muun muassa pitämällä lattiat siistinä, viemällä vialliset sähkölaitteet korjaukseen, vaihtamalla palovaroittimeen uusi patteri ja asentamalla pimeälle pihalle valon. Tärkeää on olla selvillä jatkuvasti, miten turvallisuutta voi lisätä ennakoivasti. Osana kodin turvallisuuskäytäntöjä voisivat olla myös työpaikoilta tutut pelastussuunnitelmat ja paloharjoitukset. Näihin löytyy hyvät ohjeet Paloturvallisuusviikon –sivuilta.

Kansainvälistä työturvallisuuspäivää vietetään perjantaina 28. huhtikuuta. Kansainvälisen työjärjestön ILOn koordinoimaa päivää vietetään 22. kerran. Työturvallisuuskeskus järjestää päivän teemaan liittyviä maksuttomia aamupäivätilaisuuksia eri puolilla Suomea. Tänä vuonna tilaisuuksissa käsitellään sitä, miten työturvallisuudesta kerättävää tietoa kannattaa hyödyntää työpaikoilla.

Linkkejä

• Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Työturvallisuuskeskuksen sivuilla. https://ttk.fi/tyoturvallisuuspaiva

Työturvallisuuspäivänä 28.4 klo 9-12 sivun kautta voi katsoa webinaarin Oulun seminaarista, jossa asiantuntijat ja työpaikat kertovat tiedon hyödyntämisestä työturvallisuustyössä.

• Kansainvälisen työjärjestön ILOn sivu Kansainvälisestä työturvallisuuspäivästä: http://www.ilo.org/safework/events/safeday/lang–en/index.htm

Teksti: Tuuli Vattulainen, Työturvallisuuskeskus ja Susanna Jussila, Suomen Punainen Risti.