Turvallinen koti on yhteinen asia

Koti on paikka, jossa vietetään paljon aikaa ja jossa pitäisi voida tuntea olonsa turvalliseksi. Vaikka työpaikoilla ja julkisissa tiloissa on selkeät turvallisuusohjeet ja -käytännöt, kotona turvallisuus jää usein omalle vastuulle. Hyvällä suunnittelulla, kotiympäristön pienillä muutoksilla sekä huolehtimalla liikkumis- ja toimintakyvystä voidaan merkittävästi vähentää tapaturmien riskiä. Kotien turvallisuus ei ole pelkästään yksilön vastuulla, vaan yhteinen asia, jossa jokainen voi kantaa kortensa kekoon. Kun turvallisuus on osa arkea, tapaturmien määrä vähenee ja kotona voi nauttia huolettomammin elämästä.

Kotitapaturmat ovat yleisiä

Tapaturmat ovat merkittävä kansanterveysongelma. Suomessa tapaturmat ovat neljänneksi yleisin kuolinsyy, ja vammojen sekä myrkytysten hoito aiheuttaa toiseksi eniten hoitojaksoja erikoissairaanhoidossa. Vuosittain noin 2 400 suomalaista kuolee tapaturmaisesti. Näillä on laajat vaikutukset niin yksilöille kuin yhteiskunnalle, aiheuttaen inhimillistä kärsimystä, sairauspoissaoloja ja taloudellisia kustannuksia.

Valtaosa tapaturmista tapahtuu kotona ja vapaa-ajalla. Tilastojen mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain yli 1,2 miljoonaa koti- ja vapaa-ajan tapaturmaa. Lähes kolme neljäsosaa kaikista tapaturmista on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia (39 % kotona, 27 % liikunnassa, 14 % muualla vapaa-ajalla) ja tapaturmakuolemista koti- ja vapaa-ajan tapaturmien osuus on noin 90 prosenttia. Fyysisiä vammoja kotona aiheuttavat eniten kaatumiset ja putoamiset, palotapaturmat sekä terävät ja kuumat esineet. Kotitapaturmien seurauksena syntyvät vammat ovat usein mustelmia, ruhjeita, nyrjähdyksiä, venähdyksiä tai palovammoja.

Suurin riski ovat kaatumiset

Kaatumiset ja putoamiset ovat suurin yksittäinen tapaturmakuoleman syy, ja erityisesti iäkkäille ne ovat vakava riski. Vuosittain noin 1 200 ihmistä kuolee kaatumisten seurauksena. Yli puolet (62 %) tapaturman aiheuttamasta vuodeosastohoidosta johtuu kaatumisista ja putoamisista.

Kaatumisia, kompastumisia ja putoamisia sattuu yleisesti aivan tavallisessa asuinympäristössä, mutta onneksi niiden aiheuttamia vammoja voidaan ehkäistä monella tavalla. Vakavimpiin kotitapaturmien seurauksiin kuuluu aivovammoja. Uhritutkimuksen (2017) mukaan noin 3 % kotitapaturmista johtaa pään alueen vammoihin.

Aivovamman paras hoitokeino on ennaltaehkäisy

Suomessa valtaosa aivovammoista – jopa 60 prosenttia – syntyy kaatumisten ja putoamisten seurauksena. Aivovammalla tarkoitetaan tapaturman aiheuttamaa aivojen vauriota. Koska vamma on kallon sisällä aivoissa, on se yleensä näkymätön. Tämän vuoksi lähipiirinkin voi olla vaikea ymmärtää, miksi täsmälleen samalta kuin ennen onnettomuutta näyttävä ihminen onkin yhtäkkiä jatkuvasti väsynyt, huonomuistinen ja aloitekyky sakkaa.

Vaaran paikkoja ovat esimerkiksi matot, kiipeäminen ja portaissa kulkeminen. Myös kylpyhuone voi olla vaarallinen, jos toimintakyky ei ole enää huippuluokkaa. Mattoja ei tarvitse rullata pois lattioilta, mutta kannattaa huolehtia, ettei maton reuna pääse törröttämään pystyyn. Esimerkiksi reunavahti, maton teippaaminen kiinni lattiaan tai maton alle sijoitettu liukuesteverkko vähentävät kompastumis- ja liukastumisvaaraa.

Kun tarvitsee jotain yläkaapista, ei kannata kiivetä kiikkerälle keittiöjakkaralle. Turvallisin vaihtoehto on tukeva, A-mallinen porrasjakkara, jossa on nousutuki. Askelmien reunoilla ei kannata seistä, eikä kiivetessä pidä kurkotella – jos ei ylety, jakkara on hyvä siirtää parempaan kohtaan. Usein käytetyt esineet kannattaa sijoittaa niin, että niihin ulottuu lattialta.

Porrastapaturmia sattuu erityisesti kiireessä sekä alas kuljettaessa, kierreportaissa ja silloin, kun askelmat ovat erimittaisia. Kaksitehosilmälasit voivat lisätä riskiä, erityisesti alaspäin mennessä. Portaissa liikkuessa on hyvä keskittyä kävelemiseen, pitää tarvittaessa kaiteesta kiinni ja kulkea omaan tahtiin turvallisesti. Jos toimintakyky ei ole enää ennallaan esimerkiksi korkean iän vuoksi, kylpyhuoneiden turvallisuutta lisäävät esimerkiksi seiniin kiinnitetyt kahvat ja suihkutuoli. Yövalo tai automaattisesti liikkeestä syttyvä valo turvaavat puolestaan liikkumista pimeässä asunnossa.

Puolet aivovammoista tulee humalassa, ja usein niiden saaja on niin sanottu kohtuukäyttäjä. Ikääntyessä alkoholin sietokyky heikkenee, ja varsin tyypillinen aivovammapotilas on 60-vuotias mies, joka on pudonnut humalassa portailta. Reaktiokyky heikkenee jo kahden alkoholiannoksen jälkeen, joten kaikenikäisten kannattaa välttää humalajuomista tapaturmien ehkäisemiseksi.

Turvallisuuskävely auttaa havaitsemaan vaaranpaikat

Kodin turvallisuuden parantamiseksi voi tehdä turvallisuuskävelyn. Tämä tarkoittaa kodin läpikäyntiä huomioiden mahdolliset riskit ja vaaranpaikat. Apuna voi käyttää turvallisuuden tarkistuslistoja, joiden avulla on helppo tunnistaa ja poistaa vaaratekijöitä.

Tarkistuslistat auttavat turvallisuuden ylläpidossa

Kodin turvallisuuden tarkistuslistat tarjoavat käytännönläheisen tavan käydä koti läpi ja varmistaa, että arkiympäristö on mahdollisimman turvallinen. Listoja on saatavilla eri kohderyhmille, kuten alle 1-vuotiaille, 1–3-vuotiaille, 4–6-vuotiaille ja iäkkäille. Niitä käytetään laajasti esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa sekä pelastustoimessa.

Turvallisuus ei ole pelkästään yksilön vastuulla, vaan se on yhteinen asia. Kun jokainen kiinnittää huomiota kodin turvallisuuteen ja jakaa tietoa lähipiirilleen, voidaan vähentää kotitapaturmia ja tehdä kodeista turvallisempia kaikille. Kodin turvallisuuteen panostamisen lisäksi turvallista arkea tukevat muun muassa kunnollisten jalkineiden käyttö, apuvälineisiin panostaminen, fyysisen kunnon ja liikuntakyvyn ylläpitäminen ja kypärän käyttäminen esimerkiksi pyöräillessä.

Koulutuksia, materiaalia ja apuvälineitä kodin turvallisuuden tarkasteluun

Neuropsykologian erikoispsykologi, tohtori Jaana Sarajuuri luo katsauksen aivovammojen yleisimpiin oireisiin. Lisätietoa ja ilmoittautuminen

Koulutus tarjoaa kaikille käytännönläheisiä keinoja arjen turvallisuuden parantamiseen. Turvatunnin voi suorittaa kerralla tai osissa. Tutustu ja suorita koulutus

Haluatko edistää kodin turvallisuutta? Valmennus tarjoaa materiaalit ja menetelmät turvallisuusaiheisten tilaisuuksien järjestämiseen. Lue lisää ja ilmoittaudu

Oppaan tarkoituksena on auttaa ymmärtämään niitä keskeisiä oireita, joita lievään aivovammaan voi liittyä. Oppaaseen on koottu ohjeita toipumisen tueksi. Lataa tai tilaa esite.

Tämä opas on senioreille ja heidän läheisilleen. Se käsittelee aivovammoja, niiden jälkioireita ja ennaltaehkäisyä, painottaen kaatumisten ja putoamisten ehkäisyä. Lataa tai tilaa esite.

Eri ikäisten turvallisuuden edistämiseen suunnatut tarkistuslistat voi tulostaa eri kielillä Kotitapaturman aineistopankista. Listoja voi tilata SPR:n verkkokaupasta ilmaiseksi tai täyttää niitä verkkosivuilla.

Teksti: Pia Kilpeläinen, päätoimittaja ja viestintävastaava, Aivovammaliitto ja Saara Aakko, terveyden edistämisen suunnittelija, Punainen Risti

Lähteet:

STM. 2020. Turvallisesti kaiken ikää Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021–2030 sekä selvitys kustannuksista. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162537

THL. 2017. Suomalaiset tapaturmien uhreina 2017: Kansallisen uhritutkimuksen tuloksia. https://www.julkari.fi/handle/10024/135809

THL. 2024. Tapaturmien ehkäisy. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/turvallisuuden-edistaminen/tapaturmien-ehkaisy