Turvallisen jäällä liikkumisen muistilista

19.11.2024

Suomen vesistöjen jäätyminen kasvattaa hyvinä pakkastalvina talviliikunta-aluetta kymmenillä tuhansilla neliökilometreillä. Jää helpottaa liikkumista ja lyhentää kulkutietä monissa osissa maata. Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Tällä hetkellä jäillä liikkujien suurimpia vaaratekijöitä ovat kylmä vesi, heikot jäät ja muuttuvat sääolosuhteet.

– Kylmä vesi kangistaa ja veden varaan joutuminen, ilman oikeita turvavälineitä, voi olla kohtalokasta hyvinkin nopeasti. Jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää. Jään kantavuuden arviointi voi olla hyvin hankalaa ja virhearvioinnin voi tehdä kuka vaan, sanoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton viestintäasiantuntija Niko Nieminen.

Varaudu ja varustaudu

Jäälle lähtiessä tulee varustautua turvavälinein ja niitä on opeteltava käyttämään. Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit siltä varalta, jos jää pettää. Jäälle ei tule lähteä yksin ja mukaan tulisi mielellään myös ottaa kättä pidempää jään kantavuuden koettelemiseen sekä vesitiiviiksi pakattuun reppuun vaihtovaatteet ja kännykkä. Lisäksi kuivapuku tuo lisäturvaa usein jäällä liikkuvalle.

Kaveri on paras turvavaruste, olitpa sitten tutulla lähijäällä tai uudella alueella. Kaveri pystyy tarvittaessa hälyttämään apua ja pelastamaan, Nieminen muistuttaa.

Vaaranpaikat

Kaikissa jääkansissa on heikkoja kohtia, joita saattaa olla vaikea havaita. Jään paksuus vaihtelee suuresti vesistöjen eri osissa. Virtapaikoilla, vesistörakenteiden lähellä, ojien suissa, kapeikoilla ja isojen kivien läheisyydessä jäät voivat olla vaarallisen heikkoja.

Lumikertymät toimivat jään päällä eristeenä ja hidastavat jäiden paksuuskasvua sekä piilottavat silmälle näkyvät vaaranpaikat, lisää Nieminen.

Jään kantokyky

Älä liiku jäällä ennen kuin olet täysin varma, että se on kantavaa koko liikkuma-alueellasi. Jään kantokyky pitää aina mitata teräsjään mukaan. Yksinään kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttimetriä teräsjäätä. Moottorikelkalla ajettaessa teräsjäätä on oltava koko ajoreitin pituudella vähintään 15 senttimetriä. Autolla on turvallista ajaa ainoastaan merkityillä jääteillä. 

Jäälle lähtöä on aina syytä harkita tarkkaan. Vanha mantra – järki jäällä, toimii edelleen. Ylipäätään jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää, muistuttaa Nieminen.

Hukkumiset jäihin vajoamisen seurauksena

SUH:n median välityksellä kerättyjen ennakkotietojen mukaan Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin 18 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena. Hukkuneista 87 prosenttia on miehiä, suurin osa tapauksista tapahtuu sisävesistöissä, ja kolmasosa tapahtumista sijoittuu Itä-Suomeen. Lisäksi huomionarvoista on, että kolmasosa hukkumisista liittyy moottoriajoneuvolla ajamiseen jäällä.

Turvallisen jäällä liikkujan muistilista:

• Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.
• Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.
• Selvitä jäätilanne. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin, ja paikallisestikin jäätilanne voi vaihdella.
• Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.
• Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.

Lisätietoja

Niko Nieminen, viestintäasiantuntija, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH),
p. 0400 469 202, niko.nieminen@suh.fi

Tilastoja ja materiaalia

Tietoa hukkumisista
Turvallisuusvarustus jäällä
Vaaranpaikat jäällä
Pelastautuminen ja toisen pelastaminen jäistä
Jääturvallisuusetiketti
JääturvallisuusLähettiläät – turvallisen jäällä liikkumisen puolesta