Vältä univajeen vaarat

Jokaisella siitä lienee omakohtaisia kokemuksia – nimittäin univajeesta. Mieli on maassa, olo tokkurainen ja muistikin pätkii. Liikkuminen tuntuu tavanomaista kömpelömmältä ja keskittyminen vaikealta. Nämä oireet ovat yleisiä, sillä me suomalaiset – me olemme väsynyttä kansaa.

Untamme uhkaavat useat tekijät. Moni viivästyttää unensa tuloa aivan huomaamattaan tuijottelemalla television tai tietokoneen ruutua iltamyöhään. Ruudun hohkaama valo estää tehokkaasti nukahtamista edistävän melatoniinihormonin eritystä aivojen käpylisäkkeestä. Niin ikään stressi ja kiire häiritsevät unta. Kalenterimme pursuillessa tekemistä tingimme helposti uniajasta ja univelkaa karttuu kuin varkain.

Univaje on monin tavoin haitallista, eikä vähiten siksi, että se lisää tapaturma-alttiuttamme. Väsymyksen aikaansaama tarkkaavuuden herpaantuminen selittääkin monia kaatumisia, kompuroimisia ja kolhimisia ja on sillä osuutensa myös liikenneonnettomuuksissa. Sen on arvioitu olevan jopa joka kuudennen kuolonkolarin taustatekijä.

Univaje on yhdistetty myös moniin suuronnettomuuksiin. Esimerkiksi Tšernobylin ja Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuuksien taustalla oli työntekijöiden uupumusta pitkien ja tauottomien työvuorojen vuoksi. Myös Exxon Valdezin öljytankkerin karilleajossa, yhdessä historian pahimmista ympäristöonnettomuuksista, oli unen puutteella osuutensa. Kotimaisia esimerkkejäkin löytyy, ikävä kyllä. Kaikki muistanevat edelleen Konginkankaan tuhoisan linja-autoturman vuonna 2004. Onnettomuustutkintakeskuksen raportin mukaan kuljettajan univaje ja sen aiheuttama vireystason lasku oli todennäköisesti yksi onnettomuuteen vaikuttaneista tekijöistä. Toisinaan tarkkaavuuden herpaantuminen hetkeksikin on tuhoisaa.

Unta kannattaa siis vaalia. Keinoista tärkeimpiä on hyvä unihygienia eli unelle otollisten olosuhteiden luominen. Pimeä, puhdas, rauhallinen ja viileähkö (17-21˚C) makuuhuone edesauttaa sekä nukahtamista että unessa pysymistä. Hyötyä on myös säännöllisistä iltarutiineista, jotka rauhoittavat niin kehoamme kuin mieltämmekin lepoon. Ja vaikka kaikki sen jo taitavatkin tietää, sanon sen silti tässäkin – kofeiinipitoisten juomien nauttimista ilta-aikaan on syytä välttää. Muun muassa kahvin, teen ja energiajuomien sisältämä kofeiini virkistää unen tuloa viivästyttäen.

Unen määrän ohella on merkitystä myös sen laadulla. Kevyt ja katkonainen uni ei elvytä. Unen laatua heikentävät erityisesti erilaiset vuorokausirytmin häiriöt, joita aiheuttavat esimerkiksi vuorotyö ja jatkuva aikaerorasitus sekä kahdesti vuodessa toistuvat kesä- ja talviaikaan siirtymiset. Modernissa maailmassa vuorotyöstä ja matkustelusta tuskin voidaan täysin luopua, mutta ainakin täysin järjettömästä kesäaikajärjestelmästä saatetaan onneksi lähivuosina päästä viimeinkin eroon.

Vanha sanonta ”nukkuminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin”, pitää siis paikkansa. Sen voi nähdä sijoituksena paitsi omaan, myös kanssaihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Ellemme malta nukkua itsemme vuoksi, niin tehkäämme se toistemme hyväksi. Se lisää kaikkien turvallisuutta ja bonuksena kohottaa mielialaakin.

Linkitykset

• https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/uni
• https://www.liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/vasymys
• http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2000/20/duo91829
• http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/muutonnettomuudet/2004/a12004y_tutkintaselostus/a12004y_tutkintaselostus.pdf
• https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/pysyva-talviaika-paras-vaihtoehto-suomelle

Teksti

Tuuli Lahti
Kansanterveyden erityisasiantuntija
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry