Aivovamma työmatkaliukastumisen seurauksena
Opettaja Kati Veijonaho kaatui kuusi vuotta sitten työpaikkansa pihamaalla ja löi päänsä jäiseen maahan.
Oli helmikuinen maanantai. Työpäivä oli päättynyt, ja opettaja Kati Veijonaho suuntasi kohti parkkipaikkaa. Keli oli talvinen. Jään ja tallautuneen lumen päälle oli satanut hieman uutta lunta. Koska edellisviikolla oli vietetty talvilomaa, ei pihaa ollut hiekoitettu runsaaseen viikkoon. Isku jäiseen tantereeseen aiheutti tajuttomuuden. Kun Veijonaho virkosi, suuntasi hän autolleen ja ajoi sillä muutaman metrin. Sen jälkeen hän palasi koulurakennukseen sekavana, jolloin työkaverit soittivat ambulanssin. Hän ei itse muista tapahtuneesta mitään.
– Vammoistani päätellen olin kaatunut selälleni kuin banaaninkuoreen liukastuen.
Veijonaho vietti ensiavussa ja neurokirurgisella osastolla reilun vuorokauden. Aluksi hänellä todettiin aivotärähdys, joka on aivovamman lievin muoto. Aivotärähdyksestä toivutaan yleensä oireettomaksi muutamassa viikossa tai kuukaudessa, mutta noin 15 prosentille lievänkin aivovamman saaneista jää pitkäaikaisia tai pysyviä oireita. Varsinaisen aivovammadiagnoosin hän sai reilun viikon kuluttua tapaturmasta. Veijonaholla on edelleen oireita, joista eniten arkea rajoittavat erittäin voimakas väsyvyys ja kuormitusherkkyys. Hänen aivonsa eivät myöskään osaa käsitellä näkö- ja kuulohavaintoja entiseen malliin.
Seuraavan vuoden alkupuolella Veijonaholla alkoi fysioterapia, toimintaterapia ja neuropsykologinen kuntoutus. Nämä ovat yleisimpiä aivovamman kuntoutusmuodoista. Hän saa edelleen fysio- ja toimintaterapiaa.
Veijonaho yritti palata työelämään, ja jäljellä olevaa työkykyä testattiin työkokeilussa. Tehtävät oli pyritty mukauttamaan aivovamman saaneelle sopiviksi: häly ja tehtävien vaativuus oli minimoitu ja päivän kesto oli lyhennetty kolmetuntiseksi. Siitä huolimatta työkokeilu oli keskeytettävä jo neljän päivän jälkeen. Jäljelle jäi voimakas väsymys, eikä Veijonaho muista työviikostaan eikä vielä sitä seuraavastakaan viikosta mitään – paitsi voimakkaan uupumuksen.
Veijonaho kertoo, että hän on terveydenhuollon ammattilaisten lausuntojen perusteella työkyvytön kaikkeen työhön.
– Aivovamma ei useimmiten näy päälle päin. Näin ollen ulkopuolisten on vaikea ymmärtää, miksi terveen näköinen ihminen tarvitsee päiväunet sekä väsyy ja kuormittuu helposti. Näkymätön vamma voi rajoittaa elämää huomattavasti enemmän kuin moni näkyvä vamma.
INFO
Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta, liike-energiasta tai aivoihin tunkeutuvasta esineestä. Aivovammoista jopa 60 prosenttia syntyy kaatumisten ja putoamisten seurauksena. Aivovammoja tulee myös liikenneonnettomuuksissa, pahoinpitelyissä tai urheilutapaturmissa.
Aivovamman saa vuosittain arviolta 36 000 suomalaista, ja sen jälkitilan oireita on vähintään 100 000 henkilöllä. Kun mukaan lasketaan vammautuneen lähipiiri, aivovamma koskettaa noin puolta miljoonaa suomalaista.