Ei (n)aurata – Suomi voisi olla talvikunnossapidon mallimaa

Elämme jälleen sitä aikaa vuodesta, jolloin osa meistä odottaa innoissaan valkean lumikerroksen laskeutumista maahan – ja osa ei. Pysy pystyssä -kampanja muistuttaa, että kun ennakoi ja varautuu, niin talven liikkumiset sujuvat kuin Strömsössä. Invalidiliitto on jälleen mukana tämän vuotisessa kampanjassa haluten muistuttaa oikea-aikaisen ja hyvin toteutetun talvikunnossapidon merkityksestä ennaltaehkäistäessä liukastumisen aiheuttamia tapaturmia.

Tuskin kukaan odottaa loskasohjossa liukastelua, jumiutuvaa liikennettä tai paukkuvia aikatauluja. Lumikausi olisikin varmasti meille kaikille mukavampi toimivan talvikunnossapidon avulla. Invalidiliitto keräsi viime keväänä Mitä mieltä -kyselyn avulla kokemuksia ja kehittämisideoita talvikunnossapitoon liittyen. Nyt on hyvä hetki palata kyselyn kautta saatuihin kommentteihin.

Viime talvena käynnissä olleesta kyselystä kävi ilmi, että talviset olosuhteet tarkoittavat monelle apuvälineillä kulkevalle jumiutumista sisätiloihin. Huonosti auratut ja hiekoitetut piha-alueet ja kevyenliikenteen väylät aiheuttavat riskejä, jotka moni jättää mieluummin ottamatta. Myös tiedon puute talvikunnossapidon tilanteesta ja epävarmuus siitä, toteutuuko kunnossapito katkeamattomana koko matkan osalta ovat syitä, joiden vuoksi moni matka jää talviaikaan tekemättä.

Suunnitelmallinen ja oikea-aikainen talvikunnossapito on kaikkien etu

Liikenneympäristöistä ylivoimaisesti eniten mainintoja saivat suojateiden lumivallit, jotka tekevät tien ylittämisen pyörällisillä apuvälineillä usein mahdottomaksi. Kasautunut lumi voi estää myös liikennevalon painikkeen käytön ja hankaloittaa näin tien ylitystä. Suojatien viereen kasattu lumi aiheuttaa myös vakavan turvallisuusriskin, kun lumi estää autoilijaa näkemästä suojatietä lähestyvää jalankulkijaa tai vastaavasti jalankulkija ei huomaa lähestyvää autoa.

Useampi kyselyyn vastannut muistutti myös, että esteettömiä autopaikkoja tarvitaan autojen pysäköimistä varten ympäri vuoden, eikä niitä voi käyttää lumen varastointipaikkoina. Vähäinenkin määrä lunta voi haitata liikkumista, jos lumi on märkää ja raskasta. Lumikerros peittää myös mahdolliset vaaranpaikat, kuten liukkaan jääkerroksen. Liikkumisen apuvälineitä käyttävälle tai tasapainohäiriöiselle liikkujalle yllätys saattaa olla kohtalokas. Siksi on tärkeää, että lumiaurat ovat liikenteessä mahdollisimman varhain, eikä aurauksen kanssa jäädä odottelemaan jotain ohjeellista lumen syvyyttä. Lumisateen jälkeisen aurauksen lisäksi olisi tärkeää, että aurat olisivat liikkeellä myös lämpötilan noustessa ja maassa olevan lumen sulaessa. Sulava, pehmenevä lumi aiheuttaa merkittäviä haasteita erityisesti pyörällisillä apuvälineillä liikuttaessa.

Yhtenä kehittämisideana Invalidiliiton Mitä mieltä -kyselyssä nousi esiin lapiopartiot, jotka putsaisivat lumiauroilta auraamatta jäävät alueet, kuten julkisen liikenteen pysäkkialueet ja suojateiden lumivallit. Eräs vastaaja puolestaan ideoi sovelluksesta, johon voisi valokuvalla ja sijaintitiedolla ilmoittaa putsausta vailla olevan kohteen ja sitten kuka tahansa voisi tarttua lapioon, osallistua talkoisiin ja kuitata kohteen puhdistetuksi. Vastauksissa toivottiin myös reaaliaikaista tietoa aurauksen tilanteesta. Tiedot lumiaurojen liikkumisesta ja auratuista kaduista näkyvät karttasovelluksessa. Esimerkiksi Helsingissä, tällainen järjestelmä onkin jo käytössä.

Talvikunnossapidon vastuut

Talvikunnossapidon haasteena on, ettei kansalaisilla ole selkeää kuvaa siitä, kenen vastuulle minkäkin alueen kunnossapito kuuluu ja mihin voi antaa palautetta. Jopa kuntien sisäisesti talvikunnossapidossa on suuria eroja, mikä voi heikentää esteetöntä ja turvallista liikkumista.

Kunnan katujen ja väylien kunnossapidosta vastaavat kunnan viranomaiset. Palaute annetaan suoraan kunnan omaan palautekanavaan. Tarkista oikea yhteydenottokanava oman kuntasi verkkosivuilta. Tässä esimerkkinä Helsingin kaupungin ohjesivu, Espoon kaupungin ohjesivu ja Vantaan kaupungin ohjesivu.

Valtion tieverkon ja väylien kunnosta huolehtivat paikalliset ELY-keskukset. Teiden huonosta talvikunnossapidosta voi antaa palautetta verkossa Palauteväylä.fi-palvelussa tai jos kyseessä on akuutti häiriötilanne, on soitettava tienkäyttäjän linjalle (24 h/vrk) 0200 2100.

Oman tontin tai kiinteistön kohdalla olevan jalkakäytävän tai tontille johtavan kulkutien talvikunnossapidosta vastaa kiinteistönomistaja tai taloyhtiö, ellei kunta ole ottanut sitä vastuulleen. Esimerkiksi Omakotitaloliitto tarjoaa tietoa kiinteistönomistajille talvikunnossapitoon.

Katujen ja kulkuväylien asianmukainen talvikunnossapito on meidän kaikkien etu, jotta jokainen pääsee liikkumaan turvallisesti ja yhdenvertaisesti.

Kirjoittaja: Johanna Hätönen, Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija