Esteetön liikkuminen talvella kuuluu kaikille

Esteettömyys on koko vuoden aikana tärkeää, mutta erityisesti talvella. Talvikunnossapidossa pitää huomioida monia asioita ja talvisilla keleillä liikkuva voi tehdä itsekin paljon.

Pysy pystyssä-kampanja muistuttaa, että mahdollinen liukkaus kannattaa tiedostaa jo ennen liikkeellelähtöä ja valita kengät kelin mukaan. Tien päällä avainasemassa on kävelyyn keskittyminen. Myös puhelimen selaaminen kannattaa jättää määränpäähän. Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Ari Kurppa peräänkuuluttaa niin yhteiskunnan kuin yksilönkin vastuuta liukastumisonnettomuuksissa.

”Kivulle ja särylle pitäisi laittaa hintalappu. Kun se saataisiin, vahinkoja arvotettaisiin enemmän. Nyt vahingot nähdään vain yksilön ongelmana, ei ison mittakaavan ongelmana, mikä se oikeasti on”, toteaa Kurppa ja jatkaa: ”kiire on myös usein se, joka aiheuttaa liukastumisia.”

Mitä talvikunnossapidossa pitää huomioida?

Talvikunnossapidossa pitää huomioida monia asioita.  ”Aurauslumia ei saa kasata esteettömille autopaikoille. Tämä on haaste erityisesti tiheästi rakennetuissa keskustoissa, joissa ei löydy edes tilapäisiä lumenkasauspaikkoja. Linja-auto- ja muille pysäkeille saavutaan usein kiireessä, joten niiden talvikunnossapidosta pitää huolehtia, kuten myös vilkkaasti liikennöityjen kulkureittien”, kertoo Kurppa.
”Ideaali olisi, että kadut on aurattu ajallaan ja jos ne ovat liukkaita, ne hiekoitetaan. Todellisuus on kuitenkin usein toinen. Kun lunta tulee, ei löydy tarpeeksi kalustoa, eikä työntekijöitä joka paikkaan”, jatkaa Kurppa.

Kuva: Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn arkisto

”Koneet ja laitteet ovat myös kasvaneet niin suuriksi, että ne eivät aina pääse pienille katuosuuksille. Paljon enemmän pitäisi tehdä käsin”, lisää Kurppa.

Esteettömyys on tärkeää erityisesti talvella

Esteettömyys on koko vuoden aikana tärkeää, mutta erityisesti talvella. ”Kyynärsauvoilla liikkuvat ovat ilman jääpiikkiä vaarassa liukkailla keleillä. Pyörätuolilla liikkuvat ja muut liikuntaesteiset taas jäävät helposti jumiin lumivalleihin tai liukkaille katuosuuksille”, kertoo Kurppa.

Pyörätuolilla liikkuva suojatiellä
Kuva: Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn arkisto

Hyvänä esimerkkinä talvikunnossapidosta Kurppa nostaa Helsingin Etelä-Esplanadin jalkakäytävän, joka pidetään sulana kaukolämmön paluukierrosta saatavasta energiasta. ”Se on myös ekologinen järjestelmä, sillä kaukolämmön tuotantokustannukset ovat sitä alhaisemmat, mitä alhaisempi paluuveden lämpötila on”, selvittää Kurppa.

Kuva: Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn arkisto

Muistilista hyvään talvikunnossapitoon

• Pieni, mutta olennainen huollettava alue on kulkuyhteys liikennevalon painonapille.
• Bussipysäkkien ja asemien lumettomuudesta ja liukkauden estosta on huolehdittava.
• Liikennevaloissa ja suojateillä ajoradan ylittäminen voi olla rollaattorilla tai pyörätuolilla liikkuville mahdotonta, jos suojatien reunaan kasautuneet lumet ja polanne katkaisevat reitin.
• Kulkureittien esteettömyys on syytä huomioida myös lumen välivarastointipaikkoja suunniteltaessa.
• Auraamaton jalkakäytävänpätkä tai ajotien lumien auraaminen jalkakäytävälle haittaa erityisesti pyörätuolilla, rollaattorilla liikkuvaa tai lastenvaunujen työntäjää.
• Lunta ei saa kasata esteettömille parkkipaikoille.
• Valaistus lisää turvallisuutta. Tärkeintä on valaista hyvin kulkureitit, sisäänkäynnit, portaat, luiskat ja opasteet.
• Rakennusten aula- tai eteistiloissa on hyvä olla istumapaikkoja, jotta kenkien liukuesteet on turvallista laittaa paikoilleen tai ottaa pois.

Katso Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn video talvikunnossapidosta

Teksti: Kirsi Tervamäki, viestintäasiantuntija, Invalidiliitto

Voitko hyödyntää tämä sivun tietoja?

© Kotitapaturma.fi