Kaatuminen – yleistä ja vaarallista
Kaatuminen saattaa kuulostaa lievältä ja arkipäiväiseltä sattumukselta, mutta se aiheuttaa lähes puolet kaikista tapaturmaisista kuolemista. Ensihoitopalvelu hoitaa vakavimmat kaatumisen aiheuttamat vammat ja kohtaa potilaat siellä, missä kaatuminen on tapahtunut. Kaatumisen aiheuttamat vammat ovat yleisin yksittäinen ensihoitotehtävätyyppi, mutta sen syyt johtuvat monista eri tekijöistä.
Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ensihoitopalvelulla oli 60 695 hälytystä vuonna 2016. Se tarkoittaa keskimäärin lähes 170 hälytystä päivittäin. Suurimman yksittäisen tehtäväryhmän muodostavat peruselintoimintojen vakavat ongelmat, kuten hengityksen, verenkierron ja tajunnan häiriöt, joita on noin 40 % hälytysten kokonaismäärästä. Kaatumisen aiheuttamat vammat ovat suurin yksittäinen tehtävätyyppi noin 14 % osuudella, joka tarkoittaa pelkästään Helsingissä yli 8500 hälytystä vuodessa, siis keskimäärin yli 20 joka päivä. Näiden vakavien kaatumisten lisäksi tapahtuu tietysti huomattavasti enemmän lievempiä tapaturmia, joissa ensihoitoa ei tarvita.
Kaatuminen on niin yleinen ja vaikutuksiltaan merkittävä tapaturma, että se on meidän kaikkien riski ja siksi jokaisen tulisi pyrkiä ehkäisemään niitä ennalta. Voidaksemme ehkäistä omat ja läheistemme kaatumiset, meidän on tunnistettava omat riskitekijämme. Ensin on kuitenkin hyvä karistella hieman stereotypioita pois asian ympäriltä – kaatuminen ei ole vain keli- ja kenkäkysymys, vaan me kaadumme tasaisesti ympäri vuoden, niin sisällä kuin ulkonakin. Noin puolessa ensihoitotehtävissä alkoholi ja muut päihteet ovat syy tai keskeinen osatekijä tapaturmaan. Muita yleisiä syitä ovat kompastuminen, alustan liukkaus, tasapainon menettäminen tai huimaus.
Yleisimpien syiden kautta voimme myös tunnistaa kaatumisen tärkeimmät riskiryhmät. Kaatumisen yleisyys ja vaikuttavuus kasautuu erityisesti vanhuksiin, joiden liikkuminen on vaikeutunut eri syistä sekä alkoholin ja päihteiden suurkuluttajiin. Näiden kahden ryhmän kaatumisen ehkäisyyn kannattaa erityisesti panostaa. Vanhusten kohdalla on syytä käyttää kaikkia mahdollisia keinoja, jotka terveys ja toimintakyky huomioiden ovat käytettävissä. Keskeisiä menetelmiä ovat muun muassa turvallisen ja oikean asumismuodon määrittely, asunnon ja lähiympäristön esteettömyys sekä vireyden, toimintakyvyn, lihasvoiman ja tasapainon kehittäminen. Alkoholin ja päihteiden suurkuluttajien keskeisin riskienhallintakeino on tietysti päihteiden käytön vähentäminen.
Kodin ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn huomion kohteena ovat tänä vuonna työikäiset ja työmatkalla tapahtuvien kaatumisten ehkäisy. Hyvä niin, sillä kampanjoiden huomio osuu ehkä liiankin usein vain aikaisemmin mainittuihin korkeariskisiin ryhmiin. Ensihoidon näkökulmasta työikäisiä altistaa kaatumisiin erityisesti kiire ja turha riskin ottaminen sekä keliin sopimattomat jalkineet. Nämä syyt saavat kaatumisen ehkäisyn kuulostamaan varsin helpolta, mutta käytännössä kysymys on asenteidemme muuttamisesta ja etukäteen tehtävästä varautumisesta vaihtuviin keleihin sopivilla kengillä ja liukuesteillä. Tämä tekeekin asiasta jo vaikeamman toteuttaa, mutta suosittelemme ottamaan omat asenteet ja kenkävalikoiman kriittisen tarkastelun alle välittömästi. Muuten asia voi tulla eteesi seuraavan kerran, kun ensihoitaja arvioi vammojasi vakavan kaatumisen jälkeen.
Teksti: Taisto Hakala, viestintäpäällikkö, Helsingin kaupungin pelastuslaitos.
Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Seppo Laakso.