Kyselytutkimuksella uutta tietoa helsinkiläisten liukastumistapaturmista ja liukuesteiden käytöstä

Liukastumisten tiedetään aiheuttavan monesti talvikuukausina ruuhkapiikkejä terveydenhuollon toimipisteissä. Liukastumistapaturmien kokonaismäärästä ei kuitenkaan nykyisellään ole helposti saatavilla arviota, sillä terveydenhuollon rekistereihin päätyy tieto vain vakavimmista, hoitoa vaatineista tapaturmista. Kyselytutkimuksen avulla on mahdollista kerätä tietoa myös lievemmistä liukastumistapaturmista ja niiden yleisyydestä ehkäisytoimien suunnittelun tueksi. Aihe tulee olemaan tärkeä myös lähivuosina, sillä talvikauden ennakoidaan Helsingissä lyhenevän, mutta toisaalta liukkaiden olosuhteiden yleistyvän keskitalvella lämpötilan vaihdellessa nollan molemmin puolin.*

Helsingin kaupungin ja poliisin turvallisuuskyselyyn** sisällytettiin vuonna 2018 ensimmäistä kertaa liukastumisiin ja jalkinevalintoihin liittyviä kysymyksiä. Satunnaisotokseen perustuvan kyselyn tulokset ovat yleistettävissä Helsingin 15-79 –vuotiaaseen väestöön. Kolmannes (34 prosenttia) kyselyn vastaajista kertoi kaatuneensa liukastumalla jää- tai lumikelillä viimeisen 12 kuukauden aikana. Vertailun vuoksi todettakoon, että vastaava lukema liikuntaharrastuksen yhteydessä tapahtuneiden tapaturmien osalta on 14 prosenttia.

Liukastumiset eivät ole vain ikääntyneiden harmina

Nais- ja miesvastaajien välillä ei ollut juuri eroa sen suhteen, miten usein he ovat liukastuneet kuluneen vuoden aikana. Sen sijaan ikäryhmien vastauksissa eroja löytyi. Eniten liukastumisia raportoivat 15-24 –vuotiaat vastaajat (44 % kaatunut 12 kuukauden aikana), vähiten iäkkäimmät vastaajat (26 %). Iän myötä kasvaa kuitenkin niiden osuus, jotka kertovat liukastumisen aiheuttaneen jonkin vamman tai vammoja (kuva 1). Nämä tapaukset ovat oletettavasti sellaisia, jotka ovat vaatineet käyntiä sairaanhoitajalla tai lääkärillä ja vakavimmillaan sairaalahoitoa. Kaikkien 15-79 –vuotiaiden vastaajien keskuudessa seitsemän (7) prosenttia kertoi kuluneen vuoden aikana tapahtuneen liukastumisen aiheuttaneen vamman tai vammoja itselle.

Nastakenkien ja liukuesteiden käyttö yleistyy iän myötä

Jalkinevalinnoilla voidaan osaltaan vaikuttaa kaatumisriskiin ja nasta- ja kitkakenkien sekä liukuesteiden valikoimat ovatkin laajentuneet viime vuosina. Helsingin turvallisuuskyselyssä kysyttiin, millaisia turvallisuutta parantavia toimenpiteitä vastaajat ovat tehneet itse tai millaisia he voisivat ajatella tekevänsä. Yhtenä kysyttävänä asiana oli nasta- ja kitkakenkien ja liukuesteiden käyttö.

Kaikista 15-79 –vuotiaista vastaajista vajaa kolmannes (31 %) ilmoitti käyttäneensä nasta- tai kitkakenkiä tai liukuesteitä liukkaalla kelillä. Niiden käyttö on toistaiseksi vähäisempää kuin heijastimen ja pyöräilykypärän käyttö; vastaajista 57 prosenttia kertoi käyttäneensä pimeällä liikkuessaan heijastinta ja 42 prosenttia käyttäneensä pyöräilykypärää ajaessaan. Kysymysmuotoilu ei paljasta, onko em. välineiden käyttö säännöllistä arjessa, vaan kertoo ennemminkin vastaajan suhtautumisesta erilaisten turvavälineiden käyttöön.

Nasta- ja kitkakenkien sekä liukuesteiden käyttö jakaa myös enemmän ikäryhmiä kuin heijastimen käyttö. Iäkkäimmässä vastaajaryhmässä yli puolet kertoi nasta- ja kitkakenkien tai liukuesteiden käytöstä, nuorimmasta ikäryhmästä vain 16 prosenttia (kuva 2).

Naiset kertoivat hieman miehiä useammin käyttäneensä nasta- tai kitkakenkiä tai liukuesteitä liukkaalla kelillä. Naiset myös suhtautuvat myönteisemmin ajatukseen niiden käytöstä jatkossa. Viestinnän ja tiedottamisen kannalta on merkille pantavaa, että lähes puolet (48 prosenttia) nuorimmista vastaajista ei näe nastakenkien ja liukuesteiden käyttöä omalla kohdallaan tarpeelliseksi. Heijastimen käytön osalta vastaava lukema on 10 prosenttia ja pyöräilykypärän osalta 18 prosenttia.

*Pilli-Sihvola Karoliina, Riina Haavisto, Ulpu Leijala, Sanna Luhtala, Antti Mäkelä, Reija Ruuhela & Athanasios Votsis (2018). Sään ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit Helsingissä. Kaupunkiympäristön julkaisuja 6: 2018. https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-06-18.pdf

**Helsingin turvallisuuskyselyyn vastasi 4 155 satunnaisesti valittua, iältään 15-79 -vuotiasta helsinkiläistä ajalla 2.10.-7.12.2018. Kyselyllä kerätään tietoa kaupungin turvallisuustilanteen kehityksestä ja samansisältöisiä tutkimuksia onkin toteutettu jo aiemmin vuosina 2003, 2006, 2009, 2012 ja 2015. Kyselyaineiston pohjalta kirjoitetaan tutkimusartikkeleja, jotka julkaistaan Kvartti-verkkolehdessä (www.kvartti.fi) maaliskuusta 2019 lähtien. Artikkelien teemat liittyvät muun muassa koettuun turvallisuuteen, turvallisuuteen liittyviin huolenaiheisiin, väkivaltakokemuksiin sekä onnettomuuksiin ja tapaturmiin.

Teksti: Eija Pyyhtiä, asiantuntija, Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia