Töihin turvallisesti, pysykää liikkeessä!

Vuosittain Suomessa kodin ja työpaikan välisillä matkoilla loukkaantuu tapaturmaisesti noin yksi sadasta palkansaajasta, mutta liikunnan hyödyt saa useampi. Työmatkatapaturmista aiheutuneet työkyvyttömyysjaksot ovat keskimäärin pidempiä kuin työajalla sattuneiden tapaturmien. Jokainen voi itse ennalta vaikuttaa liikkumisen turvallisuuteen!

Koronavuosi 2020 oli kaikin puolin tilastoissa poikkeuksellinen, myös työmatkatapaturmien osalta. Lukumäärät putosivat rajusti aiemmasta tasosta, eikä se varmaan yllätä ketään. Alkuvuosi 2020 oli vähäluminen eikä liukkaita päiviä Etelä-Suomessa ollut montaakaan. Maaliskuussa alkoivat koronan rajoitustoimet, lomautukset ja etätöihin siirtyminen. Työmatkaliikkuminen toisaalta väheni, mutta toisaalta osa työntekijöistä myös vaihtoi julkiset kulkuvälineet kävelyyn ja pyöräilyyn kontaktien vähentämiseksi. Vuoden 2020 poikkeuksellisuuden vuoksi monet tarkastelut tilastoihin kannattaa tehdä pidemmältä jaksolta kuin pelkästään vuodesta 2020.

Kuva tilastosta työmatkatapaturmista jalan ja pyöräillen.

Kodin ja työpaikan välisillä matkoilla, jalan ja polkupyörällä sattuneista kaatumisista aiheutuneet lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutuskorvaukset ovat maksusuoritusvuosittain noin 50 miljoonaa euroa. Lisäksi työajalla sattuneista kaatumisista ja putoamisista aiheutuu korvauksia yhteensä noin 80-85 miljoonaa euroa. Korvausten määriä ei voi suoraan verrata vuosittain sattuneiden tapaturmien määrään, sillä maksusuorituksia vahingoista maksetaan vielä vuosia ja vuosikymmeniäkin tapaturman sattumisen jälkeen. Vakuutuskorvausten määrä ei myöskään huomioi työantajalle, vahingoittuneelle ja yhteiskunnalle koituvia välillisiä vaikutuksia, eli ilmiön koko hintalappu on paljon yllä mainittua suurempi. Merkittävä osa työmatkatapaturmista jalan tai pyörällä johtaa pitkiin työkyvyttömyysjaksoihin.

Tilastokuva: Palkansaajien jalan ja pyörällä liikkuessa sattuneiden työmatkatapaturmien vakavuusjakauma (prosenttiosuudet) vuosilta 2016-2020.

Millaisia työmatkatapaturmat jalan ja polkupyörällä ovat?

Eniten työmatkatapaturmia sattuu keskimäärin maanantaisin (n. 22 % vuosina 2016-2020), josta osuus laskee kohti loppuviikkoa (perjantaina enää n. 15 % ja sunnuntaina n. 3 %). Taustalla voi olla se, että alkuviikosta tehdään enemmän työmatkoja ja aikaisemmin aamulla, mutta myös se, että koettu kiire voi olla suurempi juuri maanantaina ja kulkuväylät, pihat ja portaat viikonlopun jäljiltä vielä hoitamatta varsinkin aamun aikaisimpina tunteina.

Työmatkatapaturmissa reilu kolmannes vahingoittaa alaraajan ja noin joka neljäs yläraajan. Pään, niskan, kaulan, selän sekä vartalon ja sisäelinten vammat ovat harvinaisempia (kuva 3).

Kuukausijakaumassa työmatkatapaturmien huiput ovat marras-maaliskuussa. Työmatkatapaturmia sattuu erityisesti silloin, kun vuorokauden keskilämpötilat ovat nollan ympärillä, jolloin sulamista ja jäätymistä tapahtuu eniten ja kun työmatkaliikkuminen tapahtuu pimeällä tai ainakin hämärällä. Noin 41 % palkansaajien työmatkatapaturmista jalan tai pyörällä vuosina 2016-2020 on sattunut Uudenmaan maakunnassa.

Tilasto: Palkansaajien jalan ja pyörällä liikkuessa sattuneiden työmatkatapaturmien vahingoittuneen kehonosan jakauma (prosenttiosuudet) vuosilta 2016-2020.
Tilasto: Palkansaajien työmatkatapaturmat jalan tai polkupyörällä liikuttaessa vuosina 2017-2020 maakunnan pääkaupungin sattumispäivän keskilämpötilan mukaan.

Turvallisesti!

Niin sanottu läheltä piti -tilanne on jo merkki siitä, että ennakoivat toimet ovat olleet puutteellisia. Oleellista on toiminta jo ennen vaaratilannetta. Liukastumisen tai kompastumisen hetkellä voi olla pienestä kiinni selviääkö sillä kertaa säikähdyksellä, mustelmilla vai tuleeko omaan elämään vaikeampi haitta.

Ennakoinnilla ja vaikka etukäteen sopimalla työpaikalla joustomahdollisuuksista maanantainkin ”turhan” kiireen voi ainakin hallita. Varaudutaan ajoissa keliin, valitaan turvallinen liikkumistapa, huolletaan varusteet ja valitaan sopivat jalkineet. Matkaan varataan riittävästi aikaa ja huomioidaan muutkin liikkujat. Liukkaat ja lumiset paikat hoidetaan kuntoon. Pimeään vuodenaikaan on liikkujan hyvä varustautua myös valolla ja heijastimilla.

Ihan pahimmilla keleillä kannattaa miettiä, voisiko ajankohtaa siirtää tai homman tehdä etäyhteyksillä – kuten moni asia onkin pandemia-aikaan jo tehty. Siitä se, turvallinen työmatka hyötyineen syntyy, kun asiat järjestellään ennalta kuntoon. Aika pieniä ja yksinkertaisia asioita hoidettaviksi. Yhden tapaturman sattumisen taustalla voi olla useampi myötävaikuttava osatekijä ja jos perusasiat on hoidettu turvalliselle tasolle, on kokonaisuus kestävämpi, vaikka yksittäisiä yllätyksiä matkalla tulisi. Liikunnan iloa saa myös työmatkoilla!

Kirjoittajat

Janne Sysi-Aho, Tapaturmavakuutuskeskus, janne.sysi-aho@tvk.fi

Marja Kaari, Tapaturmavakuutuskeskus, marja.kaari@tvk.fi

Palkansaajien työmatkatapaturmista löydät uusimmat tilastotiedot TVK:n kotisivuilta olevan Tikku-tilastosovelluksen kautta.

Voitko hyödyntää tämä sivun tietoja?

Anna palautetta

Tällä lomakkeella voit antaa meille palautetta.

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
© Kotitapaturma.fi