Hypotermia vedessä – hengenvaarallinen kylmyys

Syksyn tehdessä tuloaan on syytä varautua ja varustautua vesistöjen viilenemiseen. Kylmä vesi kangistaa ja veden varaan joutuminen, erityisesti ilman pelastuspukua, voi olla kohtalokasta hyvinkin nopeasti. Hypotermian ennaltaehkäisyssä ensisijainen tehtävä on vaarojen tiedostaminen ja turhien riskien välttäminen.

Hypotermialla tarkoitetaan normaalin ruumiinlämmön laskua ja tästä aiheutuvia muutoksia elimistössä. Ellei jäähtymistä pystytä pysäyttämään, seuraa kylmäkuolema. Suomen ilmasto-oloissa hypotermian riski on suurin syys- ja talvikuukausina. Tapaturmaiseen hypotermiaan kuolee Suomessa vuosittain lähes 100 ihmistä.

Useat eri syyt altistavat ihmisen hypotermialle. Tavallisesti uhrina on vahvasti huumautunut, humaltunut tai lääkeyliannostuksen nauttinut henkilö, joka on jäänyt kylmään ulkoilmaan. Harvinaisempi uhri on retkeilijä tai eksynyt lapsi. Veden varaan joutunutta uhkaa hypotermian lisäksi kylmäsokki. Vesillä liikuttaessa hypotermialle altistuvat etenkin veneilijät, kalastajat ja lapset sekä talvella jäillä liikkujat. Voimakkaimmin ja nopeimmin jäähtyminen tapahtuu kylmässä vedessä.

Viileässä vedessä hypotermian vaara on lähellä ilman oikeanlaisia suojavarusteita esim. pelastuspukua. Mitä viileämpää vesi on, sitä nopeammin hypotermia kehittyy. Kaikilla vesillä liikkujilla on akuutin hypotermian vaara sekä talvella että kesällä. Moni veden varaan joutuneista menehtyy, ennen kuin apu saadaan paikalle, kertoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) viestintäasiantuntija Niko Nieminen.

Kuva: Jaakko Heikkilä

Hypotermian todennäköisyys kasvaa mitä pidempään ihminen on veden varassa

Akuutti hypotermia on vaarana ihmisen pudottua tapaturmaisesti kylmään veteen. Eloonjäämisen kannalta ensimmäiset hetket vedessä ovat kriittisimmät. Akuutissa hypotermiassa, jossa ihminen on joutunut veden varaan, on altistumisaika yleensä 30 minuutin ja 6 tunnin välissä riippuen vallitsevista olosuhteista ja ihmisen yksilökohtaisista ominaisuuksista.

Hypotermia luokitellaan lieväksi (34-35°C), kohtalaiseksi (30-34°C) ja vaikeaksi (<30°C). Elimistön lämpötilan laskiessa ihmiselle kehittyy hypotermian oireita, joiden esiintyminen riippuu hypotermian asteesta.

Kylmyys vaikuttaa useimpiin elinjärjestelmiin ja niiden toimintaan. Normaalit elimistön toiminnot alkavat heikentyä, kun sisäelinten lämpötila laskee alle 36°C:seen. Tapaturmaisesti kylmään veteen joutuneen aikastrategia voidaan jakaa kylmäsokkiin (0-3 min veden varassa), lyhytkestoiseen immersioon (3-30 min veden varassa) ja pitkäkestoiseen immersioon (yli 30 min veden varassa).

Näistä vaiheista ja kylmävesialtistuksen aiheuttamista ihmisen kehossa tapahtuvista fysiologisista tapahtumista voit lukea tarkemmin tämän artikkelin pidemmästä versiosta Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton sivuilta.

Paljon vesillä liikkujien tulisi ehdottomasti investoida korkealaatuisiin suojavarusteisiin. Tosiasia on, että kylmä tappaa. Kun on suojautunut hyvin, tiedostaa vaarat sekä välttää turhat riskit, voi turvallisin mielin nauttia suomen kauniista vesistöistä, toteaa Nieminen.

Lähteet:

Brown, DJ. ym. 2012. Accidental hypothermia. The New England Journal of Medicine 2012;367(20):1930-8.

Ilmarinen, R. ym. 2011. Hypotermia – kylmän haitat työssä ja vapaa-aikana. Työterveyslaitos. Tampereen yliopistopainos Oy – Juvenes print. Tampere 2011.

Nyyssönen, T. 2013. Hypotermisen potilaan hoito. Finnanest 2013; 46 (2). (http://www.finnanest.fi/files/nyyssonen_hypotermiapotilaan_hoito.pdf)

Teksti:

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto

Voitko hyödyntää tämä sivun tietoja?

© Kotitapaturma.fi