Kaatumiset seniorikansalaisten yleisin aivovammojen aiheuttaja – minimoi valinnoillasi kaatumisriski

Vielä muutama vuosi sitten aivovammoja aiheuttavia onnettomuuksia sattui eniten nuorille miehille. Viime aikoina yli 70-vuotiaat ovat nousseet nuorukaisten rinnalle merkittäväksi riskiryhmäksi. Erityisesti yli 75-vuotiaille sattuvien aivovammojen osuus on kasvussa. 

Kuka tahansa meistä voi kaatua, pudota, joutua liikenneonnettomuuteen tai pahoinpitelyn uhriksi ja saada sen seurauksena aivovamman. Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta, jonka voimasta aivot heilahtelevat rajusti kallon sisällä.  

Kaikista aivovammoista kaksi kolmasosaa sattuu miehille, mutta sukupuolierot tasoittuvat ikääntymisen myötä. Kuusikymmenvuotiaiden ikäluokassa vammautunut on usein mies, mutta mitä iäkkäämmistä puhutaan, sitä todennäköisimmin aivovammapotilas on nainen. 85-vuotiaista alkaen on vammautunut yleensä aina nainen ja vammautumistapa on lähes aina kaatuminen. Aivovammoista yli 60 prosenttia syntyykin juuri putoamisten ja kaatumisten seurauksena.  

Joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa. Suomessa 65 vuotta täyttäneiden tapaturmista 80 prosenttia johtuu kaatumisesta tai matalalta putoamisesta. Ikäihmisten kaatumiset ja putoamiset ovat yleisimpiä tapaturmaisen kuoleman aiheuttajia Suomessa. Kuolemaan johtaneiden kaatumisten määrä lisääntyy voimakkaasti korkeampiin ikäluokkiin mentäessä.  

Aivovamma voi vaikuttaa toimintakykyyn monin tavoin. Jos vielä vuoden kuluttua onnettomuudesta on selviä oireita, ne jäävät varsin mahdollisesti pysyviksi. Pitkäaikaisia ja pysyviä oireita kutsutaan aivovamman jälkitilaksi. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita. Aivovamman jälkitilan oireet ovat moninaisia ja yksilöllisiä, mutta kaikkein tavallisin jälkioireisto muodostuu kuudesta oireesta. Osalla yksi oire voi olla selvästi muita hallitsevampi, joillakin ei ole kaikkia kuutta oiretta, mutta useimmilla niitä on eriasteisina. Tyypillisimmät oireet ovat epänormaali väsyneisyys, keskittymisvaikeus, aloitekyvyn heikkous, lähimuistin epävarmuus, yleinen hitaus ja käyttäytymisen muutokset. Näistä moni vaikuttaa toimintakykyä alentavasti. 

Kaatumisen riskitekijöitä  

Alkoholi vaikuttaa terveyteen kiistattomasti monin eri tavoin. Ihmisen ikääntyessä aineenvaihdunta hidastuu ja nestepitoisuus kehossa pienenee, jonka vuoksi alkoholin vaikutus voimistuu. Alkoholinkäyttö voi muuttua haitalliseksi, vaikka nautitut määrät eivät olisi kasvaneet nuoruusvuosista. Yli 65-vuotiailla riskirajat ovat alhaisemmat kuin nuoremmilla ihmisillä. Ikäihmisten säännöllinen viikkokäyttö ei saisi ylittää seitsemää annosta viikossa ja kahta annosta kerrallaan. Alkoholi on merkittävä aivovammoja aiheuttavien kaatumisten, putoamisten ja kompurointien riskitekijä.  

Heikko lihasvoima ja tasapaino lisäävät kaatumisriskiä ja saavat aikaan kaatumispelkoa. Ikääntyessä elimistössä tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat terveyteen, toimintakykyyn ja kykyyn hallita tasapainoa. 

Liikunnan vähäisyys ja liikuntaa estävät sairaudet, kuten lonkka- ja polvinivelten kulumat, ovat keskeisiä lihastoimintaa heikentäviä tiloja. Esimerkiksi nivelrikko heikentää asennonhallintaa ja kaularangan kuluma altistaa huimaukselle ja sitä myöten kaatumisille.  

Verenpaine voi laskea seisomaan noustessa ja aiheuttaa huimausta. Myös jotkut lääkkeet voivat johtaa verenpaineen laskemiseen. Ilmiö ei lievänä yleensä ole vaarallinen, ja pystyyn nousemisen aiheuttamaa verenpaineen laskua voidaankin ehkäistä nousemalla ylös asteittain ja rauhallisesti. 

Myös väsymys lisää kaatumisen riskiä. Univaikeuksien hoito kannattaa aloittaa poissulkemalla syitä. Uni- ja nukahtamislääkkeitä pitäisi käyttää vain tarvittaessa ja silloinkin hyvin lyhyen aikaa. Lääkkeetkin voivat lisätä kaatumisriskiä erityisesti yöaikaan. 

Panosta arjen turvallisuuteen

Kaatumispelkoa voi esiintyä, vaikka ei olisikaan kaatunut aiemmin. Kaatumispelkoa lisäävät ikääntyvän heikkenevä tasapaino ja lihaskunto. Kun olo tuntuu huteralta ja liikkuminen on hankalaa, voi pelkoa vähentää keskustelemalla asiasta. Tasapainoa lisääviä ja lihaskuntoa parantavia harjoitusohjeita saa esimerkiksi fysioterapeutilta ja apuvälinekeskuksesta. Iäkkään henkilön läheisillä on tärkeä merkitys sekä turvallisen kotiympäristön ylläpitämisessä että avun antamisessa ja sitä kautta kaatumisten ehkäisyssä. 

Vaikka kuka tahansa meistä voi saada aivovamman, voi meistä jokainen tehdä omilla valinnoillaan paljon välttyäkseen siltä. Aivovammojen paras hoitokeino onkin ennaltaehkäisy. Kaatumisia, putoamisia ja niiden aiheuttamia aivovammoja voidaan ehkäistä monella tavalla. Tärkeimpiä keinoja ovat muun muassa kunnollisten jalkineiden käyttö, kodin turvallisuuteen ja apuvälineisiin panostaminen, humalajuomisen välttäminen, fyysisen kunnon ja liikuntakyvyn ylläpitäminen ja pyöräilykypärän käyttäminen.  

Artikkelin on kirjoittanut viestintävastaava Pia Kilpeläinen Aivovammaliitosta