Sähköpotkulauta- ja pyöräilyonnettomuuksissa loukkaantunut usein päihtynyt – pään vammat yleisiä

Sähköpotkulaudoilla tapahtuvissa onnettomuuksissa päihteillä on suuri rooli. Erityisesti öiseen aikaan sattuvat törmäykset tai kaatumiset ovat usein seurausta päihteiden aiheuttamasta reagointikyvyn alentumisesta ja liian suuresta tilannenopeudesta. Aivoruhjeet ovat yleisiä ja pitkänkin toipumisajan vaativia vammoja. Tänä vuonna Tapaturmapäivän kampanjaa vietetään 9.-13.8. ja teemana on päihteiden käytön yhteys tapaturmiin.

Kuva: Kaisa Tanskanen/Liikenneturva

Helsingin Yliopistollisen sairaalan (HUS) päivystykseen tuleva tapaturmaan joutunut potilas on usein päihtynyt. HUS Akuutin osastonylilääkäri Arja Kobylin kertoo, että päihtyneitä on sitä enemmän, mitä pidemmälle yön tunnit etenevät.

”Erityisesti se hämmentää, miten usein sähköpotkulaudoilla sattuneissa onnettomuuksissa on mukana promilleja. Sähköpotkulautaonnettomuuksissa päihtymys on yleisempää, kuin polkupyöräonnettomuuksissa”, Kobylin sanoo.

Sähköpotkulaudalla sattuneet tapaturmat ovat myös yleisempiä HUS Akuutin päivystyksessä kuin polkupyöräonnettomuudet.

Sähköpotkulautojen nopeuksia on rajoitettu heinäkuun puolivälistä alkaen keskusta-alueilla yöaikaan. Rajoitukset koskevat vuokrakäyttöisiä sähköpotkulautoja ja ovat vain osassa maata käytössä, kuten Helsingissä. Kokeilu on voimassa ainakin elokuun loppuun saakka. Rajoituksilla pyritään estämään öiseen aikaa tapahtuvia onnettomuuksia.

”Sähköpotkulautojen nopeuksien rajoittamisen avulla ainakin vakavammat vammat voivat vähentyä, muttei se pelkästään ole riittävä toimenpide. Nopeuksien laskun jälkeen onnettomuusluvut ovat hieman vähentyneet verrattuna alkukesään, mutta luvut ovat edelleen synkkiä erityisesti viikonlopun öinä”, kertoo Kobylin.

Alkoholi ja liikenne eivät kuulu yhteen

Jo pienikin päihdeannos voi aiheuttaa riskiä liikenteessä kulkupelistä riippumatta. Päihteet vaikuttavat muun muassa kykyyn arvioida nopeuksia ja etäisyyksiä. Tankojuoppous eli liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla on laissa määritelty rikokseksi. Päihtyneenä moottoritonta ajoneuvoa kuljettava, joka vaarantaa toisen turvallisuuden, voidaan tuomita sakkoon tai jopa vankeusrangaistukseen.

”Jos otat, et aja, toimii aina hyvänä ohjenuorana liikenteessä. Sähköpotkulauta ei ole lelu, vaan ajoneuvo kuten polkupyöräkin. Kesäiltojen liikkumisen pelisäännöt on hyvä miettiä etukäteen, ettei hetken mielijohteesta aiheuta vaaraa itselle tai muille”, Liikenneturvan suunnittelija Tomi Niemi painottaa.

Pään vammat yleisiä ja vaativat usein pitkän toipumisajan

HUS Akuutin päivystyksiin tulevat lievemmin loukkaantuneet ja vakavammin loukkaantuneet viedään suoraan Töölön sairaalaan.

Kobylin kertoo, että HUS Akuuttiin tulevilla traumapotilailla on usein pään vamma, kuten kasvoluiden murtumia, hampaiden irtoamisia tai aivoruhjeita. Lievissä aivovammoissa potilaan tajuttomuus ei ole kestänyt yleensä muutamaa minuuttia kauempaa.

”Jälkisekavuutta voi silti olla pidempään ja vammasta syntynyt muistamattomuus määrittelee myöskin aivovamman vakavuutta. Lähetämme paljon potilaita jälkikontrolliin aivovammapoliklinikalle, jossa arvioidaan potilaan neurologinen toipuminen vamman jälkeen”, kertoo Kobylin.

Pään vammojen lisäksi ranne- ja solisluun murtumat ovat yleisiä. Myös käsien murtumat vaikuttavat pitkään potilaan toimintakykyyn.

”Esimerkiksi rannemurtumaa hoidetaan tavallisesti viiden viikon kipsihoidolla, jolloin potilaan työkyky on suurimpaan osaan työtehtävistä alentunut ja työntekijä joutuu olemaan työstä poissa”, jatkaa Kobylin.

Tapaturmien ehkäisytyötä on tehty vuodesta 1993 lähtien järjestöjen ja viranomaisten yhteistyönä. Yksi yhteistyön muodoista on vaikuttaa ihmisten asenteisiin kampanjoimalla Tapaturmapäivänä, jota vietetään tänä vuonna 26. kertaa. Tapaturmapäivänä kannustetaan miettimään, kuinka vähentää riskejä ja ennaltaehkäistä tapaturmia töissä, kotona ja liikenteessä. Tapaturmapäivän kampanjaa vietetään tänä vuonna 9.-13.8. ja kampanja huipentuu perjantaina 13.8.

Kun alkoholilla on osuutta asiaan, voivat ikävät ennustukset käydä toteen. Tutustu tarkemmin, miten voit välttää vaaran: tapaturmapäivä.fi

Lisätietoja

Tapaturmapäivän kampanjasta:

Saara Aakko, suunnittelija, Suomen Punainen Risti, puh. 040 4806973, saara.aakko(at)punainenristi.fi

Liikenneturvallisuudesta:

Tomi Niemi, suunnittelija, Liikenneturva puh. 020 7282 334, tomi.niemi(at)liikenneturva.fi

Sähköpotkulaudoilla sattuvista tapaturmista: haastattelupyynnöt Arja Kobylinille

HUS mediapalvelun kautta, puh. 050 427 2875, viestinta(at)hus.fi

 

Voitko hyödyntää tämä sivun tietoja?

© Kotitapaturma.fi