Toimintakyvyn tukeminen ehkäisee muistisairaiden tapaturmia
Muistisairaiden henkilöiden määrä Suomessa lisääntyy väestön ikääntymisen myötä. Keväällä 2024 päivitetyn tutkimusartikkelin1 mukaan vuosittain maassamme etenevään muistisairauteen sairastuu 23 000 henkilöä. Lukumääräisesti eniten uusia muistisairauksia todetaan 75–84-vuotiailla, mutta myös nuorempana voi sairastua muistisairauteen.
Muistisairaudet, nimestään huolimatta, eivät vaikuta ainoastaan muistiin vaan ihmisen toimintakykyyn laajasti. Sairaus heikentää niin fyysistä, kognitiivista, psyykkistä, sosiaalista kuin myös oikeudellista toimintakykyä, ja toimintakyvyn eri osa-alueet liittyvät aina myös toisiinsa. Lisäksi muistisairauksia on useita erilaisia ja ne voivat näyttäytyä eri tavoin, esimerkiksi tasapainon, hahmottamisen tai vuorovaikutuksen haasteina.
Tapaturmien ehkäisy on moneen eri asiaan vaikuttamista
Muistisairaus lisää koti- ja vapaa-ajantapaturmien riskiä, mutta ennakoinnilla, ympäristöä muokkaamalla ja toimintakykyä tukemalla niitä voidaan ehkäistä. Vähäinen päivittäinen liikkuminen saattaa heikentää esimerkiksi tasapainoa jo sairauden alkuvaiheessa, ja muistisairailla henkilöillä sattuukin kaatumisia, kaatumisvammoja sekä niistä johtuvia sairaalahoitojaksoja useammin kuin ikätovereillaan.
Kaatumisten ei kuitenkaan kannata ajatella olevan tavanomainen osa arkea. Vaikka muistisairaus altistaakin kaatumisille, niiden taustalla on usein myös muita tekijöitä, kuten korkeat kynnykset tai huonot jalkineet. Oikein toteutetuilla toimenpiteillä näihin voidaan vaikuttaa, ja siten myös kaatumisia ehkäistä.
Turvallisesti kotona ja arjessa?
Muistisairaan kotiympäristöä on hyvä tarkastella turvallisuuden näkökulmasta. Esimerkiksi penkki eteisessä voi helpottaa kenkien pukemista tai matalien kynnysten ja hapsottavien matonreunojen poistaminen ehkäistä kompastumisia. Tärkeintä kuitenkin on pitää huolta liikkumiskyvystään erityisesti lihasvoimasta ja tasapainosta. Säännöllinen liikuntaharjoittelu vähentää myös kaatumisriskiä ja tukee itsenäistä ja turvallista arkea. Lihasvoimia ja tasapainoa voi harjoittaa esimerkiksi Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen ohjeiden mukaan (https://www.voimaavanhuuteen.fi/voima-ja-tasapainoharjoittelu/) tai Luustoliiton tasapainoharjoituksilla. (https://luustoliitto.fi/tuote-avainsana/tasapaino/ ) Jos kaatumisen tai eksymisenpelko rajoittaa liikkumista eikä muistisairas henkilö uskalla liikkua kodin ulkopuolella, voi paikantava gps-ranneke tai ulkoiluystävä olla avuksi.
Tavallinen arki pitää toimintakykyisenä, siksi päivässä on tärkeää olla muutakin sisältöä kuin nukkumista ja ruokailua. Silti unellakin on tärkeä osansa toimintakyvyssä. Hyvin nukutun yön jälkeen ihminen on virkeä, huonosti nukuttu yö tai unettomuus voi lisätä tapaturmariskiä. Ravintorikas ja säännöllinen ruokailu pitää yllä toimintakykyä, ja siksi hyvä ruoka on yksi toimintakyvyn kulmakivistä. Riittävä proteiinin saanti tukee lihasvoimien säilymistä. Riittävä energiansaanti auttaa myös pysymään pystyssä ja antaa virtaa tekemiseen ja harrastamiseen. Vinkkejä ikääntyneiden monipuolisesta ravitsemuksesta löytyy mm. Geriatrisen ravitsemusseuran Gery ry:n esitteistä (https://www.gery.fi/julkaisut/esitteet/)
Tapaturmia sattuu usein Ilta- ja yöaikaan esim. wc-käynneillä ja siksi esimerkiksi liiketunnistimella toimiva valaistus lisää turvallisuutta. Myös kulkuväylät on hyvä pitää vapaana ylimääräisistä tavaroista, kuten esimerkiksi jalkineista ja isoista huonekaluista. Myös hyviin ja tukeviin jalkineisiin kannattaa panostaa sekä sisällä että ulkona. Ainot, Reinot ja “kroksit” ovat ehkä mukavat ja helposti puettavat mutta parhaat jalkineet ne eivät ole, varsinkaan epätasaisilla tai liukkailla alustoilla. Talviliukkailla nastakengät ja kävelysauvat tuovat lisäturvaa. Villasukat voivat myös sisätiloissa olla todella liukkaat, voisiko niiden pohjaan lisätä pitoa liukastumisenestoaineella?
Onko asenteissa parantamisen varaa?
Jos muistisairaalla on ollut kotona yksikin kaatuminen tai hän kokee tasapaino- ja/tai kävelyongelmia tai kaatumisen pelkoa, tulee asiaan aina reagoida. Myös muiden kodin tapaturmien syitä sekä omia ja läheisen asenteita on hyvä tarkastella säännöllisesti. ”Eihän sitä…”, “Ei ole ennenkään sattunut…” tai “Muutetaan sitten, kun jotain sattuu…” Ovatko nämä ajatusmallit tuttuja? Vahinko ei tule kello kaulassa, joten tapaturmien ehkäisy lähtee ennen kaikkea oman asenteen tarkastelemisesta. Tummia pilviä ei kannata maalata taivaalle, mutta jokaisen läheltä piti -tilanteen kohdalla kannattaa pysähtyä ja miettiä, miten se olisi voitu estää.
Pyydä apua – sitä on saatavilla
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat arvioida kaatumisvaaraa ja sen perusteella suositella toimenpiteitä kaatumisten ehkäisemiseksi. Liikkumisen harrastamiseen ja fyysisten toimintakyvyn tukemiseen voi saada tukea kotikunnan liikuntaneuvonnasta. Fysio- ja toimintaterapeuttien kanssa voi keskustella kodin mukauttamisesta ja erilaisista apuvälineistä. Jos kotiin vaaditaan jotain remonttia tai muutosta, maksutonta apua voida saada Vanhustyönkeskusliiton korjausneuvonnasta. (https://vtkl.fi/toiminta/korjausneuvonta/miten-haen-korjausneuvontaa) Muistisairauksista tai muistiin liittyvistä asioista saa lisätietoa Muistiliiton uudistetuilta verkkosivuilta (www.muistiliitto.fi ) tai paikallisesta muistiyhdistyksestä.
Artikkelin ovat kirjoittaneet asiantuntijat Outi Ronkainen ja Tanja Kulmala Muistiliitosta