Turvallinen koti säästää rahaa ja ehkäisee mielipahaa

Suomessa on hyvät rakentamismääräykset. Niiden lisäksi vakuutusyhtiöt laativat asiakkailleen erilaisia turva- ja suojeluohjeita, joiden tarkoituksena on ehkäistä palo-, murto- ja vuotovahinkoja. Vuodesta toiseen vahinkomäärät pysyvät kuitenkin korkeina.

Päivittäisissä rutiineissa ei tule mietittyä esimerkiksi tulipalon, vesivahingon tai murron mahdollisuutta. Tilannetta voisi parantaa omaa käyttäytymistään tarkentamalla ja kartoittamalla kodissa mahdolliset vaaran paikat. Turvallisuutta voi parantaa myös erilaisilla teknisillä järjestelmillä.

Kotona paloissa kuolee kymmeniä

Yksi vakavimmista vaaroista kotioloissa on tulipalo. Niissä kuoli 49 henkilöä vuonna 2019. Kansalaisten tulisikin varautua tulipalon vaaraan etukäteen. Myös pelastuslaki edellyttää meiltä sellaisia pelastustoimenpiteitä, joihin omatoimisesti kykenemme.

Tärkein paloturvallisuusväline on kodin pelastussuunnitelma, jonka pohjalta käydään läpi perheen ja muiden samassa taloudessa asuvien kanssa toimintatavat tulipalon sattuessa. Alkusammutuksen ja turvallisen poistumisen harjoittelu on erityisen tärkeää. Samassa yhteydessä kannattaa tarkastaa myös kaikki tekniset apuvälineet, joita tulipalotilanteessa voi tarvita.

Palon nopeaa havaitsemista varten on jokaisessa asunnossa oltava vähintään yksi toimiva palovaroitin jokaista 60 neliötä kohden ja uusissa asunnoissa sen on oltava sähköverkkoon liitetty. Varoittimet on testattava säännöllisesti. Uutta kotia rakennettaessa kannattaa palovaroittimien paikat miettiä valmiiksi ja pyytää sähköurakoitsijaa asentamaan niihin heikkovirtakaapelit. Palovaroittimet voi liittää myös murtohälytysjärjestelmään. Näin varoittimet saadaan liitettyä verkkovirtaan. Samalla niille saadaan akkuvarmennus ja keskitetty hälytys.

Palovaroittimia kannattaa asentaa enemmän kuin laki vaatii ja sijoittaa ne suunnitellulle poistumisreitille. Näin turvalliselle poistumiselle jää riittävästi aikaa. Lisäksi jokaiseen makuuhuoneeseen on hyvä asentaa yksi varoitin. Jokaisessa kodissa pitäisi olla myös sammutuspeitto ja mielellään käsisammutin.

Savukaasut ovat hengenvaarallisia. Palon syttymisen jälkeen ihmisillä on vain muutama minuutti aikaa hälyttää apua, koettaa itse sammuttaa paloa ja pelastautua, jos alkusammutus ei onnistu. Usein viisainta voi olla poistua palavasta tilasta mahdollisimman nopeasti ja muistaa sulkea ikkunat ja ovet, jotta palo pysyy mahdollisimman pienellä alueella sammutustyön helpottamiseksi.

Vuotovahingot kotien riesana

Vuotovahingot ovat kotitalouksissa kasvava riesa. Vuonna 2018 korvattiin 25 570 kodeissa tapahtunutta vuotovahinkoa. Syitä on useita: putkistot ovat vanhoja, uusia pesukoneita asennetaan tiloihin, joissa ei ole lattiakaivoa, poistoputket rikkoutuvat jne.

Ympäristöministeriön määräykset edellyttävät uusissa rakennuksissa muun muassa putkien asennusta siten, että mahdollinen vuoto havaitaan välittömästi. Vettä käyttävät laitteet tulisi varustaa vuodonilmaisulaitteilla, jotka havaitsevat joko putkistovuotoja tai rakenteen pinnalle vuotaneen veden. Samalla ne vuodon havaittuaan sulkevat vedentulon.

Vuodonilmaisulaitteet voi liittää kodin valvontajärjestelmään, jolloin niiden sähkönsyöttö ja keskitetty hälytys on varmennettu. Hälytys kannattaa siirtää vartiointiliikkeen hälytyskeskukseen ja samalla myös omaan matkapuhelimeen. Vaatimusten mukaisia vuodonilmaisulaitteita on listattuna Finanssiala ry:n (FA) sivuilla. Tekniikan lisäksi jokaisen on hyvä tarkkailla mahdollisia vuotoriskejä ja huoltaa laitteita säännöllisesti. Hyvä nyrkkisääntö itselle on myös, että ei koskaan jätä koneita käyntiin valvomatta niitä.

Murroilta voi välttyä kunnon lukituksella

Suomessa asuntoihin kohdistuvia murtoja on kohtuullisen vähän verrattuna muihin Euroopan maihin tai vaikkapa Pohjoismaihin. Yksikin tapaus on silti ikävä ja liikaa rikoksen kohteeksi joutuneelle. Vuonna 2018 kotivakuutuksista korvattiin yli 25 000 murto- ja varkausvahinkoa. Varsinaisia asuntomurtoja tehtiin 3 700 kappaletta, kesäasuntoihin kohdistuneita murtoja oli 1200.

Tyypillinen asuntomurto tehdään edelleen jonkin oven kautta vääntämällä, avaimella, piikillä tai koukulla. Kerrostaloasuntoihin murtaudutaan yleisimmin rappukäytävän ovesta. Pientaloissa (omakotitalo, rivitalo ja paritalo) murtaja tulee yleensä sisään pihan puolella olevista ovista. Niiden turvallisuuteen kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota. Asuntomurron kohteeksi joutumisen riskiä voi pienentää omilla toimilla. Takalukitusta kannattaa käyttää aina, kun poistuu kotoa. Myös varmuuslukko estää pitkäkyntisiä pääsemästä sisään.

Suomessa kasvava ilmiö on ulkomailta tulevien murtovarkaiden tekemät asuntomurrot. Ne kohdistuvat ensisijaisesti pientaloihin. Niiltä suojautuminen edellyttää samoja toimia kuin muussakin murtosuojauksessa, eli varmuuslukkojen ja takalukituksen käyttöä. Lisäksi voi harkita hälytysjärjestelmän hankintaa. Se täydentää kiinteistön rakenteellista murtosuojausta mutta ei korvaa sitä. Mikäli hälytysjärjestelmän hankkii, on siitä muistettava ilmoittaa tarroin.

Kaikkien teknisten järjestelmien asentaminen, lukitus mukaan lukien, on paras jättää ammattilaisten tehtäväksi. Näin varmistetaan, että ne toimivat luotettavasti. Tämä on tärkeää varsinkin silloin, kun samaan järjestelmään liitetään palovaroittimet, vuotoilmaisimet ja varsinaiset murtohälyttimet. FA:n sivuilla on listattuna yli sata sertifioitua turvallisuuslaitteita ja -järjestelmiä suunnittelevaa ja asentavaa yritystä helpottamaan kuluttajien valintaa. Teknisten valvontalaitteiden käyttäjäkoodit, samoin kuin varmuuslukon avaimet, on pidettävä ainoastaan asukkaiden hallussa eikä niitä saa kertoa tai lainata kenellekään.

Vakuutusyhtiöt huomioivat yleensä vakuutusmaksuissa omaehtoisen turvallisuuden parantamisen. Jokainen yhtiö määrittelee omat käytäntönsä itse, joten vakuutuksen ottajan on hyvä olla yhteydessä omaan vakuutusyhtiöönsä ennen turvallisuustuotteiden hankintaa. Asukkaiden on myös sitouduttava turvallisuuslaitteiden käyttöön ja niitä on ylläpidettävä, testattava ja huollettava säännöllisesti. Turvajärjestelmissä hälytykset on välitettävä jollekin, joka osaa tarvittaessa toimia; mielellään esimerkiksi vartioimisliikkeen päivystykseen, jolloin apua saa nopeasti paikalle.

Teksti:

Aku Pänkäläinen, Turvallisuusasiantuntija, Infra ja turvallisuus

aku.pankalainen@finanssiala.fi

www.vahingontorjunta.fi